KD valitsi lauantaina Sari Essayahin maa- ja metsätalousministeriksi. Orpon hallitus nimitetään todennäköisesti tulevalla viikolla. Kuva: Fanni Uusitalo / VNK
Hallitusohjelma lupaa paljon maaseudulle – ”Eurot vain puuttuvat”
Hallitusohjelma on neljän puolueen kompromissiteos ja järeä paketti. Ohjelma näyttää metsänomistajalle hyvältä, mutta maataloustuottajille lisäeuroja ei liiemmin tippunut. Kovimmat leikkaukset kohdistuvat maaseudun kehittämiseen.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat ja tulevat ministerit esittelivät hallitusohjelmaa tiedotustilaisuudessa perjantaina. Vasemmalta Sari Essayah (kd.), Riikka Purra (ps.), Petteri Orpo (kok.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Kuva: Lauri Heikkinen / VNKMetsänomistajat kiittävät, kun taas maataloustuottajat jätettiin edelleen tiukoille uudessa hallitusohjelmassa, luonnehtii MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Maaseutuun osuvat kipeimmin uuden hallituksen leikkaamat varat maaseudun kehittämiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset.
Marttila mukaan hallitusohjelma on leikkauksista huolimatta hyvä työlista, joskin työ on vielä edessä.
”Näen hallitusohjelmalla ja maaseudun intresseillä paljon samaa henkeä ja tahtotilaa. Työ ei tule olemaan helppo, mutta ohjelman kirjaukset ruokaketjun reiluuttamisesta ja metsistä tulevat ohjaamaan työtä oikeaan suuntaan”, Marttila arvioi tuoreeltaan.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta leikkaussummat ovat ennakoituja, mutta ne tuntuvat maaseudulla.
Merkittävimmät säästöt osuvat alueelliseen kehittämiseen. Suomen cap-suunnitelmaa muutetaan siten, että kansallista rahoitusosuutta vähennetään vuosina 2025–2027 noin 50 miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä 137,5 miljoonaa euroa.
Huomionarvoista on, että kansallista rahoitusosuutta vähennettäessä myös EU:n vasterahoitus laskee ja tosiasiassa vuositasolla leikkaus tulee olemaan lähes 70 miljoonan euron luokkaa.
Hallitusohjelmassa leikkauksen tarkempaa sisältöä ei kerrottu.
MT:n viikonloppuna tavoittaman Suomen Kylien toiminnanjohtajan Aleksi Koiviston mukaan ei ole selvää, kohdistuvatko säästöt maaseudun yritysrahoitukseen, Leader-ryhmiin vai suoriin maataloustukiin.
Järjestö aikoo selvittää asiaa ministeriöstä ja uudelta ministeriltä.
”Olemme EU:n nettosaajien joukossa maaseudun kehittämisrahoissa ja siksi leikkaukset sieltä tuntuvat oudolta valinnalta. Erityisesti yritysrahoituksella on aitoja työllisyysvaikutuksia maaseudulla.”
"Hallitusohjelmasta löytyy kauniita lauseita koko Suomen kehittämisestä, mutta liitteistä eurot puuttuvat. Aluekehitys tulee joka tapauksessa kärsimään.”
Koiviston mukaan hallitusohjelmasta löytyy kauniita lauseita koko Suomen kehittämisestä, mutta eurot vain puuttuvat. Aluekehitys tulee joka tapauksessa kärsimään.
MTK:n Marttila arvelee leikkausten osuvan erityisesti yritys- ja hankerahoitukseen, josta löytyy laajasti energiainvestoinneista yritysten tukemiseen ja laajakaistahankkeisiin.
Hänen mukaansa korvaavat ratkaisut tulisi löytyä, jotta maaseudun yritykset pääsevät samalle viivalle muiden yritysten kanssa ja maaseudun hankkeille saataisiin jatkossakin.
”Tässä on vakava poliittisen keskustelun paikka. Vuosien aikana järjestelmä on ajautunut siihen, että maaseudulla investointeja rahoitetaan maaseutuvaroista, kun taas muualla yritystoiminnan kehittämistä tuetaan elinkeinopoliittisin toimin”, Marttila sanoo.
Pienempiä leikkauskohteita maaseudulle ohjelmasta myös löytyy. Hallitus aikoo puolittaa jakelutuen, jolla pyritään turvaamaan sanomalehtien viisipäiväinen jakelu harvaan asutuilla alueilla. Yksityistieavustuksien tasoa alennetaan myös pysyvästi.
Menolisäyksiä maatalouteen ovat myös muun muassa Välitä viljelijästä -hankkeen vakinaistaminen ja nuoren viljelijän aloitustuen vuotuisen yrittäjätulovaatimuksen kevennys.
Hallitusohjelmasta löytyy myös tärkeät kirjaukset markkinoiden reiluuttamisesta.
Ennen eduskuntavaaleja suomalaisesta metsäpolitiikasta puhuttiin kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Se näkyy hallitusohjelmassa.
Metsäpolitiikka halutaan kirjausten mukaan pitää kansallisissa käsissä, metsien suojelu pitää perustua vapaaehtoisuuteen ja metsänomistajien päätösvaltaa metsien käytössä halutaan vahvistaa uudessa hallitusohjelmassa.
Metso- ja Helmi-ohjelmia myös jatketaan ja ennakkovaikuttamiseen EU:ssa erityisesti metsien osalta halutaan panostaa, jotta metsänomistajien asemaa, puun saatavuutta tai kustannuskilpailukykyä ei heikennetä.
MTK:n Marttila kutsuu kirjauksia hyvän metsänhoidon kunnianpalautukseksi.
”Ohjelmassa on hyvät ja selkeät linjaukset siitä, että hyvä metsänhoito edellä mennään. Terveet ja kasvavat metsät ovat parasta ilmastopolitiikkaa.”
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson totesi perjantaina Säätytalon talonpoikaissalissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että oli itsekin yllättynyt ohjelman synnystä. Kuva: Lauri Heikkinen / VNKMyös lunastuslaki on viimein määrä uudistaa. Myös Marinin ja Rinteen hallitusten ohjelmassa kirjaus lain uudistamisesta oli, mutta hallituspuolueet eivät päässeet yhteisymmärrykseen lain sisällöstä.
Marttila vaatii, että nyt lunastuslaki on vietävä maaliin.
”On löydyttävä yhteisymmärrys siitä miten korvaukset määritellään ja mikä korvauksen taso on. Maanomistajien kokema vääryys on korjattava.”
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden säästöt tulevat myös vaikuttamaan palveluverkkoon maakunnissa. Palveluverkkoselvityksiä tekevät hyvinvointialueet joutuvat vielä nykyisestäkin säästämään 1,4 miljardia euroa vaalikauden aikana.
Hallitusohjelman mukaan toimintaa hyvinvointialueilla on tarkoitus tehostaa ja palveluverkkoa järkevöittää. Aluevaltuustot päättävät kuinka tämä tulevaisuudessa tehdään.
- Osaston luetuimmat
