Suomessa neljäsosa toimintarajoitteisista ihmisistä on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä – näin toimintarajoitteet ilmenevät usein eri-ikäisillä
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 pienituloisia oli noin vajaat 13 prosenttia kotitalousväestöstä.
Toimintarajoitteista voi seurata ulkopuolisuuden kokemuksia yhteiskuntaan kuulumisesta. Kuva: Sanne KatainenSuomessa neljäsosa toimintarajoitteisista ihmisistä on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista. Riski koskee 147 000:ta ihmistä.
Köyhyys- ja syrjäytymisriski johtuu Tilastokeskuksen mukaan suurimmalla osalla toimintarajoitteisista ihmisistä pienituloisuudesta.
Tilastokeskuksen mukaan pienituloisuus, vajaatyöllisyys sekä vakava aineellinen ja sosiaalinen puute ovat toimintarajoitteisilla ihmisillä muuta väestöä yleisempiä.
”Yli puolet toimintarajoitteisista työikäisistä oli itse pois työelämästä suurimman osan vuodesta ja noin kolmannes oli eläkkeellä tai työttömänä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen tiedotteessa.
Tilastokeskuksen mukaan toimintarajoitteet voivat aiheuttaa niistä kärsiville ihmisille myös ulkopuolisuuden kokemuksia yhteiskuntaan kuulumisesta tai sosiaalisissa suhteissa.
Vakavia toimintarajoitteita on Suomessa kaikkiaan noin 580 000 ihmisellä 16 vuotta täyttäneestä väestöstä. Yli 84-vuotiaista vakavia toimintarajoitteita on Tilastokeskuksen mukaan yli puolella.
Vanhemmilla ihmisillä toimintarajoitteet liittyvät useimmiten liikkumiseen, kun nuoremmilla rajoitteet liittyvät keskittymiseen tai muistamiseen.
”Nuorten kokemat vakavat ongelmat muistamisessa tai keskittymisessä ovat yllättävän yleisiä, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin muissa tutkimuksissa on havaittu”, sanoo Okkonen.
Vakavia lievemmistä toimintarajoitteista useimmat liittyvät muistamiseen ja keskittymiseen. Vähintään lieviä muistamiseen tai keskittymiseen liittyviä rajoitteita ilmoitti Tilastokeskuksen mukaan vajaa kolmasosa kaikista 16 vuotta täyttäneistä.
Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan 16 vuotta täyttäneestä väestöstä yksinäiseksi itsensä tunsi viime vuonna lähes 30 prosenttia ihmisistä.
Yksinäiseksi itsensä tuntevien määrä kasvoi kaikissa ikäryhmissä vuodesta 2018. Eniten yksinäisyyttä kokivat 85 vuotta täyttäneet ja toiseksi eniten yksinäisiksi itsensä kokivat 16–24-vuotiaat.
Suomessa yksinasuvista ihmisistä puolet koki yksinäisyyttä. Yksinasuvilla yksinäisyyden kokemukset ovat yleisimpiä, mutta Tilastokeskuksen mukaan yksinäisyyden kokeminen on yleistynyt kaikentyyppisissä kotitalouksissa asuvilla.
Yksinäisyydestä huolimatta monet kokevat kuitenkin olevansa onnellisia. Tilastokeskuksen mukaan suurin osa ihmisistä, yli yhdeksän kymmenestä, koki itsensä onnelliseksi koko ajan tai ainakin suurimman osan ajasta.
Onnelliseksi itsensä kokevien ihmisten osuus on Tilastokeskuksen mukaan pysynyt melko muuttumattomana edelliseen mittausajankohtaan eli vuoteen 2018 verrattuna.
Tilastokeskuksen vuosittain tekemässä tulo- ja elinolotutkimuksessa selvitettiin 16 vuotta täyttäneiden terveyttä ja koettua hyvinvointia vuonna 2022.
- Osaston luetuimmat
