• Etla: Suomen elintason nousu perustunut viime vuosina vain kahteen alaan – kasvu lepää liian kapeilla harteilla

    Heikoiten menestyivät tehdasteollisuus, rakentaminen, kauppa ja kuljetus.
    Suomessa elintaso on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa, mutta elintason kasvu on perustunut vain kahteen alaan.
    Suomessa elintaso on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa, mutta elintason kasvu on perustunut vain kahteen alaan.  Kuva: LEHTIKUVA / Mikko Stig
    Uutiset|Talous
    18.8.202508:05
    STT

    Suomessa elintaso on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa, mutta elintason kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tämä selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun maanantaina julkaistusta muistiosta. Kangasharjun mukaan Suomen elintason nousu lepää liian kapeilla harteilla.

    Eniten elintasoa ovat nostaneet digitaaliset palvelut sekä sote-sektori. Sote-sektorin kasvu on kuitenkin perustunut julkiseen rahoitukseen.

    Eniten elintasoa ovat nostaneet digitaaliset palvelut sekä sote-sektori. Sote-sektorin kasvu on kuitenkin perustunut julkiseen rahoitukseen.

    Heikoiten menestyivät tehdasteollisuus, rakentaminen, kauppa ja kuljetus. Kaikkein heikoiten kehittyi rakentaminen, jossa ongelmat keskittyivät talonrakentamiseen.

    ”Elintaso Suomessa olisi kasvanut nopeammin, jos työllisyyden kasvu olisi suuntautunut heikon tuottavuuskasvun sote-palveluiden sijaan korkean tuottavuuden tason ja kasvun aloille”, Kangasharju sanoo Etlan tiedotteessa.

    Kokonaisuudessaan aineellinen elintaso kasvoi Suomessa vuosina 2015–2024 runsaat kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin muissa Pohjois- tai euromaissa. Etlan muistion mukaan Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen tuottavuuden vuoksi ja muista euromaista työllisyyden vuoksi.

    Kokonaisuudessaan aineellinen elintaso kasvoi Suomessa vuosina 2015–2024 runsaat kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin muissa Pohjois- tai euromaissa.

    Muistion mukaan olennaisia kasvutoimia olisi työperäisen maahanmuuton lisääminen ja työnteon kannustimien parantaminen. Lisäksi Suomen tulisi kannustaa työvoiman liikkuvuuteen sekä investointien laatuun. Myös julkisen palveluntuotannon tuottavuutta tulisi kohottaa.

    Kangasharjun mukaan Suomen kasvupolitiikan tärkeimpiä tehtäviä on jatkossa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus digitaalisten palvelujen alalla.

    ”Ala nojaa vahvasti aineettomaan pääomaan, ja osaajien maahanmuuton ohella kannattaa kannustaa myös Suomessa jo olevia osaajia eteenpäin urapolullaan. Se onnistuu tehokkaimmin alentamalla korkeimpia marginaaliveroja”, Kangasharju sanoo.

    Lisää aiheesta
    • ”Moni tulija haluaisi lukion jälkeen armeijaan, mutta ei pääse, koska ei ole vielä Suomen kansalaisuutta”, Peter Vesterbacka sanoo.

      Koulutus | Pieniä lukioita uhkaa oppilaskato, jos lakimuutos menee läpi – ”Ihan hullua”, sanoo lukiolaisia Suomeen tuonut Peter Vesterbacka

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Suomen talous
    elintason kehitys
    digitaaliset palvelut
    sote-sektori
    tuottavuus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle