Vesterbacka laittaisi lukukausimaksut pelkästään englanninkieliseen opetukseen, jotta Suomeen ei tultaisi vain ilmaiseen lukioon. Kuva: Oskar von Essen
Pieniä lukioita uhkaa oppilaskato, jos lakimuutos menee läpi – ”Ihan hullua”, sanoo lukiolaisia Suomeen tuonut Peter Vesterbacka
Hallitus kaavailee lukukausimaksuja, joiden seuraukset voivat olla pienille lukioille kohtalokkaat. Vesterbackan mielestä maksu pitäisi laittaa vain kaikelle englanninkieliselle opetukselle.Tilaajalle
”Moni tulija haluaisi lukion jälkeen armeijaan, mutta ei pääse, koska ei ole vielä Suomen kansalaisuutta”, Peter Vesterbacka sanoo. Kuva: Oskar von EssenSuomen pienimpien kuntien lukioita uhkaa uudenlainen oppilaskato. Ikäluokat pienenevät, mutta myös ulkomaisten opiskelijoiden määrä voi vähentyä rajusti, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen kaavaileman lakimuutoksen.
Hallitus haluaa syksystä 2026 lähtien maksulliseksi toisen asteen eli ammatillisen ja lukio-opetuksen uusille opiskelijoille, jotka tulevat opiskelijan oleskeluluvalla EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.
Maksu koskisi sekä suomen-, ruotsin- että englanninkielistä opetusta.
Järjestäjä eli kunta ei saisi opiskelijoista enää valtionosuutta, vaan perisi heiltä lukuvuosimaksun, vähintään lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan. Se on tällä hetkellä noin 8 500 euroa vuodessa.
Tähän saakka toisen asteen opetus on ollut maksutonta kaikille.
”Vaikutukset olisivat todennäköisesti suurimmat etenkin itärajan kunnissa.”
Hallitusohjelmassa ei muutosta ole, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri.
Tällä hetkellä eniten EU/ETA-alueen ulkopuolelta saapuu lukiolaisia Venäjältä, Ukrainasta ja Afganistanista. Kansainvälistä suojelua tarvitseville lukio olisi jatkossakin maksuton, joten muutos koskisi eniten Venäjän kansalaisia.
”Vaikutukset olisivat todennäköisesti suurimmat etenkin itärajan kunnissa, sillä välttämättä lukuvuosimaksulliset eivät tulisi enää samoihin kuntiin kuin nyt”, Värri arvioi.
Kuntaliitossa tiedetään julkisen talouden haasteet, mutta vaikka leikkaus olisi sinänsä pieni, sen vaikutus osuu kuntiin hyvin eri tavoin. Leikkaus olisi kolme miljoonaa euroa eli kolme promillea lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksesta, ammattikoulutuksessa enemmän.
Kuntaliito pitää tärkeänä koulutuksen saavutettavuutta ja muun muassa harkinnanvaraisen rahoituksen hyödyntämistä.
Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi tiistaina.
Vesterbackan yritys on tuonut Suomeen lukiolaisia ulkomailta ja auttanut maaseudun lukioita pysymään toiminnassa.
Muutos vaikuttaisi myös yrittäjä Peter Vesterbackan Finest Future -yritykseen. Hän on arvostellut jo aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön väkeä yrittäjävastaisuudesta, mutta uusin hanke karkottaisi hänestä nuoret muihin maihin, jos suomen- ja englanninkielinen koulutus maksaisivat saman verran.
Vesterbackan yritys on tuonut Suomeen toista tuhatta lukiolaista ulkomailta ja auttanut maaseudun lukioita pysymään toiminnassa. Oppilaita on tullut 20 maasta sataan kuntaan muun muassa Vietnamista, Kiinasta, Uzbekistanista ja Tansaniasta.
Hänen yrityksensä opettaa tulijoille suomea 6 000–15 000 euron kursseilla, ja kun arkikieli on hallussa, nuori voi pyrkiä lukioon. Lukio Suomessa kiinnostaa, koska se on maksuton, tasokas ja Suomi maailman onnellisin maa.
Kunta saa kustakin lukiolaisesta keskimäärin 8 500 euroa valtionosuuden, pienissä tuplaten. Vaikka kunta maksaa oman osuutensa valtiolle ja Vesterbackalle, 3 000 asukkaan ja 50 lukiolaisen kunta jää 300 000 euroa plussalle.
”Julkisuudessa on puhuttu sote-menojen kasvusta. Se olisi esimerkiksi Sallalle tai Taivalkoskelle 0,5 veroprosenttia, mutta lukiolaisten menetys kokonaisen prosentin”, Vesterbacka vertaa. Hänen mukaansa mikään muu EU-maa ei peri maksuja kansalliskielisestä lukiokoulutuksesta.
”Pitääkö Nato-kenraalien lapsille tarjota Mikkelissä ilmaista opetusta?”
”Jos Risto Murto kysyy, kuka meillä hoitaa vanhukset, minä kysyn: kuinka huolehdimme riittävästä määrästä koulutettuja nuoria, jotta palvelut ja elintaso säilyvät? Suunta on alaspäin, eikä se muutu itsekseen. Tarvitsemme tekijöitä.”
Vesterbackan mukaan Saksa opettaa saksaa ulkomailla, koska tarvitsee miljoonia uusia saksalaista. Samoin tekee Japani.
”Suomen valtio ei opeta, joten me opetamme.”
Hän ei näe mitään järkeä suomea osaamattomille tarkoitetussa uudessa englanninkielisessä ylioppilastutkinnossa ja laittaisi lukukausimaksut ylipäätään pelkästään englanninkieliseen opetukseen.
”Pitääkö Nato-kenraalien lapsille oikeasti tarjota Mikkelissä ilmaista opetusta? Ulkomailta tulevat IB-lukiolaiset ihmettelevät jo nyt, miksi opetamme ilmaiseksi, kun muualla lukuvuosi maksaa 20 000 euroa. Ihan hullua! Englanniksi opiskelleet eivät jää Suomeen, vaan lähtevät muualle jatko-opintoihin.”
Hänen suomea osaavat oppilaansa ovat päässeet täällä jatko-opintoihin ja aikovat jäädä rakentamaan Suomea.
”Moni maa ei edes oleta, että koulutettu nuori palaa kotiin. Vietnam tarjosi meille juuri miljoonaa nuorta, mutta vastasin, ettei onnistu.”
”Hallitukselle näyttää sopivan, että meillä on 380 lukion sijaan 15 lukiota.”
Maksullisuus tarkoittaisi monen pienen lukion loppumista.
”Hallitukselle näyttää sopivan, että meillä on 380 lukion sijaan 15 noin 3 000 oppilaan lukiota. Vielä halvemmaksi tulisi, jos ei olisi yhtään.”
Hän ihmettelee, kuinka korkeakoulutettujen määrä on painunut Suomessa alle 40 prosentin, vaikka tavoite on 50 prosenttia ja kilpailijamaissa 60–70. Monen amerikkalaisen huippuyrityksen idea on syntynyt yliopistossa ja itse yritys autotallissa.
Vesterbacka on kaavaillut tuovansa Suomeen 30 000 opiskelijaa, josta puolet lukioihin. Se on kymmenesosa suomalaisten 15–19-vuotiaiden ikäluokasta ja kolmannes uusista lukiolaisista.
”Suomessa ei ymmärretä, että koulutusmarkkina on kansainvälinen ja yksityistä rahaa on tarjolla. Koulutus voisi olla iso vientiala ja sen arvo 3,5 miljardia euroa, mutta koulutuksen kaupallistaminen on epäonnistunut täysin.”
Vesterbackan lukiobisnestä on moitittu kalliiksi yhteiskunnalle. Hän vastaa, että Suomi säästää jokaisen tulijan kohdalla 250 000 euroa eli suomalaiseen lapseen kuluvan summan syntymästä peruskoulun loppuun. Lisäksi koulutettu ihminen tuottaa yhteiskunnalle 100 000 euroa vuodessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
