Broilerintuotantoa Etelä-Pohjanmaalla. Kuvituskuva. Kuva: Päivi Karjalainen
Ruokaviennin supervirkaan uusi tuttu nimi: ”Yritykset näkevät nyt entistä selvemmin mahdollisuuksia”
Mattion mukaan huomionarvoista on, että jotkin yritykset ovat kertoneet jopa viennin kolminkertaistamisesta.Tilaajalle
Ruokatietoyhdistyksen kasvujohtaja Marjukka Mattio näkee Suomen ruokaviennissä suuria mahdollisuuksia. Mattio toimi aiemmin MTK:n maitoasiamiehenä. Kuva: Jaana Kankaanpää, Pekka FaliPitkään eri tehtävissä MTK:ssa työskennellyt Marjukka Mattio on toiminut Ruokatietoyhdistyksen kasvujohtajana kesäkuun alusta lähtien. Tätä ennen Mattio oli MTK:n maitoasiamiehenä seitsemän vuoden ajan.
Ruokaviennin yritysvetoinen kasvualusta -hanke on kolmivuotinen kokonaisuus, joka on nyt puolivälissä. Hanketta koordinoi maa- ja metsätalousministeriö.
Mattio kertoo näkevänsä Suomen ruokaviennissä paljon positiivisia merkkejä.
”OIen työskennellyt eri tehtävissä ruoka-alan parissa. Jos peilaan takaisin muutamankin vuoden, niin näkymä on muuttunut huomattavasti myönteisemmäksi. Elintarvikeyritykset näkevät nyt entistä selvemmin mahdollisuuksia viennissä”, Mattio toteaa.
”Se näkyy niin yritysten strategioissa ja tavoitteissa, kuin myös investointeina. Useat elintarvikealan yritykset, muun muassa Atria ja Valio, ovat investoineet viime aikoina kunnianhimoisesti”, kasvujohtaja summaa.
Mattion mukaan huomionarvoista on, että jotkin yritykset ovat kertoneet jopa viennin kolminkertaistamisesta.
”Jos peilaan takaisin muutamankin vuoden, niin näkymä on muuttunut huomattavasti myönteisemmäksi. Elintarvikeyritykset näkevät nyt entistä selvemmin mahdollisuuksia viennissä.”
Mattion tehtävä Ruokatietoyhdistyksen kasvujohtajana on kunnianhimoinen. Suomen ruokavienti on määrä nostaa lähivuosina aivan uudelle tasolle.
”Tehtäväni on koordinoida toimintaa ja hoitaa asioita niin, että tämä ruokaviennin malli saadaan rokkaamaan. Olennaista on, että myös päättäjien keskuudessa ymmärretään, että ruokavienti voi olla jatkossa yksi Suomen merkittävä kasvuala.”
Hän kertoo välittävänsä viestejä puolin ja toisin valtiovallan sekä alan eri toimijoiden välillä.
”Onnistuminen vaatii tiivistä keskustelua alan yritysten sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Mukana on ammattikorkeakouluja, kehitysyhtiöitä, kauppakamareita ja Ely-keskuksia, jotka omilla toimillaan vauhdittavat yritysten kansainvälistymistä”, Mattio kertoo.
Valtionhallinnon puolelta keskeisimmät ministeriöt ovat maa- ja metsätalousministeriö, ulkoministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
”Onnistuminen vaatii tiivistä keskustelua alan yritysten sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa.”
Mattio on luottavaisin mielin, sillä keskustelussa ruokavientiin liittyen on hänen mukaansa käsillä kulttuurinmuutos.
”Entistä laajemmin yhteiskunnassa ymmärretään se, miten huikeat raaka-aineet ja olosuhteet suomalaisilla tiloilla on. Samaan aikaan on huomattu, että täällä Suomessa me ollaan aika pienellä markkinalla ja rajojen ulkopuolella on suuria mahdollisuuksia.”
Mitkä vientituotteet ja kauppakumppanit ovat Suomen kannalta erityisen kiinnostavia?
”Markkina-alueita on hyvin laajalti. Itse näen, että nopeimmin saadaan viennin kasvua niiltä sektoreilta, joilta on jo tehtyä vahvaa vientityötä. Näitä ovat kaura, maitotuotteet, lihatuotteet, kala ja alkoholi”, Mattio vastaa.
”Uskon, että tuoterepertuaari laajenee, koska alalla on paljon kaikenlaista uutta kehittämistä menossa.”
Muun muassa suomalaisissa kauratuotteissa on tehty vahvaa vienninedistämistyötä. Kuva: Carolina HusuMaantieteellisesti kasvujohtaja pitää Suomen lähialueita kaikkein tärkeimpinä.
”Isommalla yritysryppäällä ollaan ottamassa parempaa jalansijaa Euroopan markkinoilla. Esimerkiksi Ruotsi, Puola, Saksa ja Ranska ovat maita, joissa on jo toimivaa yhteistyötä.”
Mattio tähdentää, että hyvien kumppaneiden hakeminen on kuitenkin erittäin tuote- ja yrityskohtaista toimintaa.
”Todella kiinnostavia mahdollisuuksia on myös muun muassa Aasiassa.”
”Kun saadaan isompi markkina-alue, siinä on enemmän ostajia. Suomalaiset kuluttajat ovat hyvin hintatietoisia.”
Entä huolestuttaako kasvujohtajaa se, että osa Suomen maatiloista on kasvavissa kannattavuusongelmissa?
”Totta kai koko ketjun pitää olla toimiva ja kannattava, ei siitä ole kahta kysymystä. Töitä tehdään yhteisenä rintamana.”
Mattio näkee, että ruokaviennin vauhdittaminen on suoraan suomalaisten maatilojen etu.
”Kun saadaan isompi markkina-alue, siinä on enemmän ostajia. Suomalaiset kuluttajat ovat hyvin hintatietoisia.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
