Henkilöstöpula Suomessa koskettaa yhtä lailla sosiaali- ja terveyspuolta. Kuva: Sanne Katainen
Koko maassa kärsitään kroonisesta sote-puolen henkilöstövajeesta – ”Ihmisten perusoikeudet ovat vaarassa”
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen peräänkuuluttaa hyvinvointialueille lisää raha- ja henkilöstöresursseja. SOSTE ry:n johtajan Anne Knaapin mukaan resurssipula heijastuu erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
Sote-sektori kärsii osaavan työvoiman pulasta. Sitä myötä myös laadukkaat sote-palvelut kärsivät Suomessa. Kuva: Sanne KatainenPohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen kuvaa henkilöstöpulaa sote-sektorilla Suomessa hälyttäväksi.
”Lehtitietojen ja tilastojen perusteella henkilöstöpula on hälyttävän paha ja ihmisten perusoikeudet ovat vaarassa”, Hirvonen kommentoi MT:lle.
Maakuntajohtaja huomauttaa sote-sektorin työvoimatarpeen olevan niin huutava Pohjois-Karjalassa, että muutaman vuoden kuluessa kaikkien maakunnan työikäisten ihmisten pitäisi olla töissä sote-alalla.
”Mikäli syntyvyyden lasku ja hyvinvointipalveluiden henkilöstötarpeen kasvu jatkuvat nykyisellä tahdilla, voidaan maakunnassa elää todellisuudessa, jossa kokonaiset ikäluokat menevät sote-palveluihin töihin”, Hirvonen arvioi.
Maakuntajohtaja katsoo, että työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä ongelman taittamiseksi.
”Maahanmuuttoa tarvitaan reilusti, meillekin satoja tekijöitä vuodessa. Lisäksi sote-alan vetovoiman ja pitovoiman eteen pitää tehdä työtä. Ammattilaisten työssä jaksaminen ja viihtyminen on saatava koko maassa kuntoon”, Hirvonen sanoo.
”Toki ilman maahanmuuttoa sekään ei riitä, sillä tekijöitä suhteessa tarpeeseen on vain liian vähän. On matemaattisesti mahdotonta näillä syntyvyysluvuilla selvitä ilman ulkoisia tekijöitä.”
”Mitä kauemmas mennään kaupungeista, sitä enemmän henkilöstön saatavuus näyttää vaikeutuvan.” Markus Hirvonen
Markus Hirvosen mukaan hoitohenkilökunnan saatavuudessa on eroja maakuntien välillä, mutta myös alueiden sisällä.
”Mitä kauemmas mennään kaupungeista, sitä enemmän henkilöstön saatavuus näyttää vaikeutuvan. Pohjois-Karjalassa olisi paljon töitä eri puolilla maakuntaa ja osaavan työvoiman puute alkaa olla kasvun este esimerkiksi Pielisen Karjalassa. Sote-puolella on raportoitu samaa haastetta, eli mitä kauemmas Joensuusta siirrytään, ammattilaisten puute pahenee.”
Hirvonen katsoo, että henkilöstöpulan taklaamiseen sote-puolella tarvitaan sarja tekoja.
”Ei ole olemassa mitään yksittäistä taikatemppua. Digitalisaation ja prosessien tehostamisen nimeen vannotaan, mutta ne ratkaisevat vain pienen osan. Sote tarvitsee aina ihmisiä kohtaamaan ihmisiä.”
Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (SOSTE) johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi kertoo henkilöstöpulan koskettavan yhtä lailla sosiaali- ja terveyspuolta.
”Toiminnallisesti ongelma koskettaa niitä sote-järjestöjä, joilla on sosiaali-, terveys- tai varhaiskasvatuksen palvelutuotantoa. Näihin järjestöihin kuuluu lähes tuhat järjestömuotoista palvelujen tuottajaa”, Knaapi sanoo.
Järjestömuotoisia palvelujen tuottajia on eniten päivätoimintapalveluissa, asumispalveluissa, varhaiskasvatuspalveluissa ja kotipalveluissa.
”Asiakkaan näkökulmasta puute ammattilaisista koskettaa edellä mainittujen palvelujen asiakkaita. Heitä ovat muun muassa apua ja tukea tarvitsevat vanhukset ja vammaiset, päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat sekä lapset varhaiskasvatuksessa. Tässäkin rajallisten resurssien ongelmat koskettavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.”
”Rajallisten resurssien ongelmat koskettavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.” Anne Knaapi
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen peräänkuuluttaa hyvinvointialueille lisää raha- ja henkilöstöresursseja.
”Nopein vaikuttava tekijä työvoimapulan torjumisessa olisi pyrkiä siltä osin, kuin puhutaan hyvinvointialueiden omassa palveluksessa olevasta henkilöstöstä, vaikuttamaan veto- ja pitovoimatekijöihin. Olisi kyettävä rekrytoimaan sinne sekä kotimaista että myös ulkomailta, ensisijaisesti muista EU-maista, tulevaa henkilöstöä.”
Pärnänen kritisoi Petteri Orpon (kok.) hallituksen tapaa ohjailla hyvinvointialueiden rahankäyttöä hallitusohjelmakirjauksillaan.
”Se on erikoista mikromanageerausta, sillä hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia toimijoita, joilla on oikeus tehdä itse omat päätöksensä. Valtion tehtävänä puolestaan on huolehtia resurssien riittävyydestä”, Pärnänen korostaa.
”Raha olisi pitänyt ohjata korvamerkittynä hyvinvointialueille.” Heikki Pärnänen
Pärnäsen mukaan hallituksen puuttuminen hyvinvointialueiden toimintaan näkyy kahdella tavoin.
”Ensinnäkin hallitusohjelmassa todetaan, että jos hyvinvointialue ei kykene tarjoamaan asiakkaalle hoitoa hoitotakuun määräajassa, on tarjottava palveluseteliä. Toiseksi hallitus on ohjaamassa 335 miljoonaa euroa yksityisiin lääkäripalveluihin, parantaakseen julkisten lääkäripalveluiden saatavuutta.”
Pärnänen luonnehtii kuviota nurinkuriseksi.
”On uskomaton looginen kuperkeikka toimia asiassa näin päin. Raha olisi pitänyt ohjata korvamerkittynä hyvinvointialueille, jotka sitten saisivat itse päättää, miten se käytetään. Valtiolta on täyttä typeryyttä mennä sinne sekoittamaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
