MT Gallup: Puolet suomalaisista ei usko Orpon hallituksen saavan valtion velkaa kuriin
Kokoomusta äänestävillä kansalaisilla on vahvin luottamus hallitusneuvottelijoiden kykyyn saada valtion velkaantuminen taittumaan.
Petteri Orpo (kok.) on johtanut Suomen seuraavan hallituksen muodostamista. Kuva: Lauri HeikkinenTNS Kantar Agri kysyi yli tuhannelta suomalaiselta toukokuussa: Uskotko, että Petteri Orpon johdolla muodostettava kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n hallitus saa valtion velkaantumisen taittumaan?
Puolet MT Gallupiin osallistuneista ilmoitti, ettei usko tämän hallituspohjan kykyyn korjata velanoton kasvua.
30 prosenttia vastasi uskovansa Orpon pystyvän velkaantumisen taittamiseen näiden puolueiden kanssa.
Epätietoisia vastaajia oli vajaa viidennes, 18 prosenttia kyselyyn osallistuneista.
Äänestäjäryhmistä kokoomusta äänestävillä oli eniten luottamusta velanhoidon järjestymiseen. Heistä 64 prosenttia vastasi kyllä.
Toiseksi eniten myönteisesti vastasivat perussuomalaisten kannattajat 58 prosentilla.
Kristillisdemokraatteja äänestävässä ryhmässä vastaava luku oli 33 prosenttia, mutta epätietoisia oli lähes joka toinen vastaajista, 48 prosenttia.
Poikkeus Orpon johtamiin hallitusneuvotteluihin osallistuneita puolueita äänestäneistä oli RKP, joskin kyselyn otos on pieni. RKP:n äänestäjistä vastasi kyllä 21 prosenttia vastaajista, kun vastaavasti ei-vastauksen antoi 68 prosenttia.
Valtion velanhallinta
Valtionvelka oli huhtikuun lopussa 145 miljardia euroa, mikä on miltei 26 000 euroa jokaista suomalaista kohden.
Valtio nettolainanoton tarve on tänä vuonna 10,1 miljardia euroa.
Valtion lainanoton avulla maksetaan takaisin erääntyvä valtionvelka ja katetaan valtion budjetin mahdollinen alijäämä.
Lähde: valtionvelka.fi
”Sen sijaan, että nollakorkoisesta valtionvelasta olisi nautittu pidempään, nyt korkojen nousu osuu valtioon paljon nopeammin.” Patrizio Lainà
Valtio on velkaantunut viime vuosina voimakkaasti.
”Koronakriisi, Ukrainan sota ja energiakriisi selittävät suuren osan uudesta velasta”, sanoo palkansaajia edustavan STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
Näistä huolimatta julkinen talous on toipunut erinomaisesti ja työllisyys rikkoo ennätyksiä, kiitos kriiseissä harjoitetun elvytyspolitiikan.
Julkisen sektorin alijäämä oli ainoastaan 0,8 prosenttia bkt:stä viime vuonna, mikä on toiseksi pienin lukema sitten globaalin finanssikriisin. Euroissa se tarkoittaa Lainàn mukaan reilua kahta miljardia.
”Silti uutta velkaa tuli peräti 13 miljardia euroa. Miten on mahdollista, että velkaa tulee 13 miljardia, vaikka tulojen ja menojen erotus on vain kaksi miljardia?”, Lainà kysyy.
Työeläkerahastojen ylijäämä selittää hänen mukaansa tästä 2,5 miljardia euroa.
”Työeläkerahastot lasketaan mukaan julkiseen sektoriin, mutta niiden ylijäämällä ei voida kattaa valtion alijäämää. Tämäkin huomioiden velkaantuminen oli silti reilusti voimakkaampaa.”
Keskeisin syy viime vuoden velkaantumiselle on valtionvelan koronvaihtosopimusten vakuusvaatimukset, jotka selittävät siitä peräti viisi miljardia euroa.
”Valtiovarainministeriö on päättänyt lyhentää velkojen juoksuaikoja tällaisilla johdannaisilla. Sen sijaan, että nollakorkoisesta valtionvelasta olisi nautittu pidempään, nyt korkojen nousu osuu valtioon paljon nopeammin.”
Lainàn mielestä on vaikea nähdä perusteita, miksi velkojen juoksuaikoja lyhennettiin nollakorkojen aikana, vaikka valtiovarainministeriö on itse ennustanut korkojen nousua jatkuvasti.
”Lisäksi nämä johdannaisjärjestelyt kasvattivat velkaantumista viime vuonna mainitun viiden miljardin euron verran.”
”Talouskasvun avulla voimme kääntää julkisen velkasuhteen kestävästi laskuun.” Patrizio Lainà
Miltä velkaantumisen tulevaisuus sitten näyttää? Ennusteissa valtion velkaantuminen jatkuu, eikä MT:n gallupinkaan perusteella moni usko Petteri Orpon onnistuvan taittamaan velkaantumista, vaikka hallitusneuvotteluissa on puhuttu peräti kuuden miljardin sopeuttamisesta.
”Gallupin vastaajat saattavat hyvinkin olla oikeassa. Mittava sopeuttaminen todennäköisesti hyydyttää talouskasvun.”
Samalla yrityksistä tulee Lainàn mukaan varovaisempia ja investoinnit laitetaan jäihin.
”Tämä puolestaan lisää työttömyysmenoja ja supistaa verotuloja. Mittavasta sopeutuksesta huolimatta velkasuhde saattaa siis hyvinkin kasvaa kuten tapahtui 2010-luvulla.”
Lainàn mielestä nyt olisi aika ottaa opiksi virheistä.
”Suurten sopeutusmiljardien sijaan kannattaisi tukea talouskasvua. Talouskasvun avulla voimme vastata aikamme suuriin haasteisiin, mutta samalla myös kääntää julkisen velkasuhteen kestävästi laskuun.”
Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn teki Kantar Agri 19.5.-24.5.2023. Kyselyyn vastasi 1 003 suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
