Ruokaviraston työntekijät lähettivät poliitikoille hätähuudon: ”Viraston talousnäkymät ovat toivottomat”
Työntekijäjärjestöjen edustajat vaativat Ruokavirastolle riittävää rahoitusta sen toimintakyvyn säilyttämiseksi.
Ruokaviraston työntekijäjärjestöjen keskeinen huoli on, että valtion säästötoimista koituu virastossa laajoja irtisanomisia. Kuva: Johannes TervoRuokaviraston pääluottamusmiehet ja työntekijäjärjestöjen edustajat esittivät tiistaina kannanoton Ruokaviraston synkistä talousnäkymistä.
Tiedotteessa vaaditaan Ruokavirastolle riittävää rahoitusta viraston toimintakyvyn säilyttämiseksi. Lisäksi tiedotteessa peräänkuulutetaan sitä, että maksullisen toiminnan täytyy voida lainsäädännön mukaisesti kattaa siitä aiheutuvat kustannukset.
”Tänä vuonna on suunniteltu käytettäväksi kaikki säästetty varallisuus nolliin jotta virasto pystyy hoitamaan edes välttämättömiä tehtäviään: sitomatonta siirtomäärärahaa ei siis jää lainkaan. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna viraston määrärahoja leikataan 4,6 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet ja määrärahatarpeet ovat nousussa myös ensi vuonna. Tästä huolimatta valtiovarainministeriön talousarvioesitys 2024 oli Ruokaviraston osalta n. 7,4 miljoonaa euroa pienempi kuin maa- ja metsätalousministeriön alkuperäinen esitys”, kannanotossa todetaan.
Ruokaviraston hallintojohtaja ja pääjohtajan sijainen Maria Teirikko pitää työntekijäjärjestöjen kannanottoa yhtenä huolestuneisuuden ilmaisun muotona.
”Heränneestä huolesta on keskusteltu yhdessä ja henkilöstölle on tarjottu paljon ajantasaista tietoa taloustilanteesta,” Teirikko kertoo.
Läpinäkyvyyteen vallitsevasta tilanteesta ja ajantasaisesta tiedonsaannista on hänen mukaansa pyritty huolehtimaan säännöllisellä, viikoittaisella viestinnällä.
Työntekijäjärjestöjen keskeinen huoli on, että valtion säästötoimista koituu laajoja irtisanomisia. ”Valtiovarainministeriön talousarvioesitys toteutuessaan tarkoittaisi käytännössä sitä, että viraston henkilöstöstä pistettäisiin pihalle suuri osa, mikä estäisi viraston kyvyn toimia”, luottamushenkilöiden kannanotossa todetaan.
”Tavoitteenamme on välttää vakavat muutosneuvottelut henkilöstön osalta”, Terikko sanoo. Tähän Teirikon mukaan pyritään, mutta kaikkea tietoa tilanteen ratkaisemiseksi vielä ole.
Viraston taloustilanne on hyvin tiukka, ja toimintoja on pyritty Teirikon mukaan vastuullisesti sopeuttamaan määrärahatarpeen mukaisesti. Ruokavirasto on pystynyt sopeuttamaan viraston tämän vuoden sisäistä budjettia.
Tiedotteessa esitetään myös vakava huoli viraston kyvystä suoriutua sille määrätyistä tehtävistä. Teirikon mukaan virasto on joutunut tukalassa taloustilanteessa hyvinkin suunnitellusti karsimaan ja priorisoimaan toteutettavista tehtävistä. Mikäli leikkauksia tulee lisää, tulee miettiä, miten strategisesti tärkeät tehtävät toteutetaan. Turvallisuudesta ei kutienkaan koskaan tingitä.
”Yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät asiat ovat aina prioriteetti yksi”, Teirikko korostaa.
Haastavaksi Teirikon mukaan tilanteen ja jatkotoimien arvioimisesta tekee tiedon puute. Ensi vuoden talousarvio on vielä valtioneuvoston käsittelyssä. Lisäksi paljon tiedon vajausta esimerkiksi uuden hallitusohjelma esittämistä leikkauksista.
”Totta kai me olemme realisteja, mutta myös optimisteja. Toivomme ja uskomme, että hyvin perustellut esitykset taloustilanteen korjaamiseksi toteutuvat”, Teirikko kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
