Sari Multalan mielestä ei olisi reilua, jos kaavoittajan tekemät päätökset kostautuisivat rakennuttajille ja rakentajille. Kuva: Jaana Kankaanpää
”Ei olisi reilua” – ympäristöministeri ja professori selittävät, miksi rakennusten perustuksia ja maata ei lasketa päästörajoihin
Ilmoitusluontoista ilmastoselvitystä ei edellytetä rakennuslupaa haettaessa, vaan vasta kun rakennus on valmis käyttöön.Tilaajalle
Vanhaa on purettu ja uutta nousee Helsingin ydinkeskustassa. Kuva: Jaana KankaanpääYmpäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kertoo syitä sille, miksi vuonna 2023 hyväksytyssä rakentamislaissa on päätetty kohdistaa uudisrakentamisen ilmastopäästöille laskettava raja-arvo ainoastaan rakennusten maanpäällisiin osiin.
”Yksi keskeinen syy rajaukselle on se, että usein rakentamishankkeeseen ryhtyvä ei itse voi vaikuttaa tonttinsa perustamisolosuhteisiin. Niihin on vaikea vaikuttaa enää rakennusta suunniteltaessa, ja ne saattaisivat merkittävästi vaikeuttaa raja-arvoissa pysymistä, mikä ei olisi ryhtyvän näkökulmasta välttämättä reilua.”
Multalan mukaan rakennuspaikan sisällyttäminen raja-arvoihin hankaloittaisi rakentamista alueilla, joilla perustuksia tarvitaan enemmän.
Toisin sanoen asetuksen tavoitteena on, että hankalillakin eli runsaasti ilmastopäästöjä tuottavilla tonteilla pitää jatkossakin pystyä rakentamaan.
Ilmastopäästöjen ehkäisyssä pallo on vahvasti kaavoittajalla.
Multalan mukaan uudisrakentamisessa pakolliseksi tulevassa ilmastoselvityksessä on kuitenkin tuotava esiin myös rakennuspaikan ja perustusten päästöjä, vaikkei niitä raja-arvoon lasketakaan.
Ilmoitusluontoista ilmastoselvitystä ei edellytetä rakennuslupaa haettaessa, vaan vasta kun rakennus on valmis käyttöön.
”Ilmastoselvitys antaa mahdollisuuden kaavoituksen, tontinluovutusten sekä julkisten ja yksityisten hankintojen ilmastovaikutusten arvioimiseen ja pienentämiseen”, ministeri toteaa.
Kaavoituksen avuksi on tehty Kaavoittajan karttatyökalu – Hiilikartta, joka auttaa arvioimaan maankäytön vaikutusta maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastoon.
Ilmastopaneelin jäsen, professori Jarek Kurnitski Aalto-yliopistosta ymmärtää, miksei perustuksia ja maaperää lasketa mukaan päästöraja-arvoihin.
”Rakennukset joutuisivat hyvin eriarvoiseen asemaan, jos perustukset pitäisi laskea mukaan. Kyseisten osien hiilijalanjäljen pois jättäminen raja-arvoista on järkevää ja mahdollistaa samaan käyttötarkoitukseen rakennettavien rakennusten vertailun.”
Kurnitskin mukaan Tanskassa ja Ruotsissa on samantyyppinen ohjausmalli, jossa perustukset on mahdollista jättää pois hiilijalanjäljen laskennasta. Tanskassa rakentamisen päästöraja-arvoja ollaan tiukentamassa alan yritysten toivomuksesta.
Esitysluonnosten perusteella raja-arvolaskenta koskee Suomessa uudisrakentamista, muttei omakotitaloja, eikä esimerkiksi tuulivoimaloita ja teitä.
”Päästöohjausta tulee jatkossa kehittää niin, että se huomioi myös maan alle tehtävät rakenteet.”
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen pitää valitettavana, että nykyinen hallitus on heikentänyt aiempaa esitystä rakentamislain päästöohjauksesta.
”Päästöohjausta tulee jatkossa kehittää niin, että se huomioi myös maan alle tehtävät rakenteet.”
Mikkosen mukaan asetuksen sisällöstä päättää ympäristöministeriö, eikä se tule eduskunnan käsittelyyn.
”Mahdolliset muutokset lainsäädäntöön tulevat varmasti ajankohtaiseksi, kun nykylaista saadaan kokemuksia.”
Lisäksi tiedon kertyminen rakentamisen ilmastovaikutuksista voi johtaa lainsäädännön tarkentamiseen.
Mikkosen mielestä maankäytön muutosmaksu olisi tehokas keino vähentää rakentamisesta johtuvaa metsäkatoa.
Hallitus valmistelee myös alueidenkäyttölakia, jota odotetaan eduskuntaan käsittelyyn tänä keväänä. Sillä on tarkoitus ohjata kaavoitusta vähentämään maankäytön ilmasto- ja luontohaittoja.
- Osaston luetuimmat
