Yrittäjyys: Unohda yksisarviset, sillä maaseudulla kasvaa nyt gaselleja

Yksisarviseksi kutsutaan yli miljardin euron liikevaihtoa tekevää yritystä. Gaselli puolestaan on nuori ja nopeasti kasvava yritys.

Oulun yliopistossa on havaittu, että vaikka kasvuyrityksiä syntyy väestöön suhteutettuna enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla, gaselleja kasvaa myös maalla.

”Maaseutumaisilta alueilta löytyi useita kuntia, joissa oli nuoria ja nopeasti kasvavia yrityksiä”, toteaa tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara Oulun yliopistosta. Hän johtaa siellä Kerttu Saalasti Instituutissa Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmää, joka on selvittänyt gasellien esiintyvyyttä Suomessa.

Gaselliyritys on kansainvälinen termi, jonka karkeana määritelmänä on korkeintaan viiden vuoden ikä sekä kuuluminen nopeimmin kasvavien yritysten joukkoon. Kasvua voidaan tarkastella joko liikevaihdon tai henkilömäärän mukaan.

Usein tutkimusjoukko on rajoitettu yli 10 henkeä työllistäviin yrityksiin helppouden vuoksi. Suomessa oli kuitenkin tärkeää tarkastella myös pienempiä mikroyrityksiä, koska meillä on pieni väestöpohja ja vähän suuria kaupunkeja.

”95 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä”, sanoo mikroyrittäjyyden tutkimusjohtaja Martti Saarela. Etenkin pienillä paikkakunnilla pienemmät yritykset ovat merkittäviä alueen elinvoimalle.

Gaselleja on tutkijoiden mukaan Suomessa vain muutama prosentti nuorista yrityksistä, ja niistä alle 20 prosenttia sijaitsee erilaisilla maaseutualueilla, harvaan asutulla vähiten.

Tutkijoiden aineistona on Tilastokeskuksen yritysrekisteri, eikä siitä ilmene yritysten nimiä tai edes tarkkoja osoitetietoja.

Se tiedetään, että gaselliyritykset uudistavat alueiden yrityskenttää, lisäävät elinvoimaa ja työllistävät.

Pelkästään talouden mittakaavatekijät kuten kunnan iso koko tai moottoritie eivät määritä gasellien syntyä. Kaupungeissa on gaselleja, koska väestön saavutettavuus on hyvä ja tarjolla on nuoria, työikäisiä ja koulutettuja ihmisiä sekä lähellä oppilaitoksia.

Kuntatason tekijät olivatkin tutkimuksessa käytetyt mittarit liikevaihdon ja henkilöstömäärän lisäksi.

Projektitukija Pauliina Björkin mukaan gasellialueita yhdistävät eniten väestön potentiaalinen saavutettavuus, työikäisen väestön osuus ja erityisesti nuorten aikuisten osuus sekä koulutetun väestön osuus.

Kunta- ja aluekohtainen vaihtelu on maaseudulla suurta. Esimerkkeinä gaselliyrityksiä tuottaneista kunnista maaseudulla mainitaan Nivala, Tervola, Raasepori ja Kauhava.

Yritysten alueellinen kehitys ei kuitenkaan noudata esimerkiksi maakuntarajoja, vaan kuntien väliset erot ovat merkittäviä.

Maaseudulla gaselliyrityksiä on kuljetuksessa, metallituotteiden valmistuksessa ja maataloudessa, Björk luettelee.

Kaupungeissa tyypillisiä aloja ovat ohjelmisto- ja konsultointialat. Lisäksi kaupan ja rakentamisen toimialoilla on paljon yrityksiä ja niiden joukossa myös gaselliyrityksiä.

Saarela muistuttaa, että koska Suomi on harvaan asuttu maa, nopean kasvun yritykset voivat olla meillä hyvin erikokoisia ja toimia monenlaisilla toimialoilla ja erilaisilla alueilla, vaikka varsinaista ihmisvilinää ei olisikaan.

”On tärkeää ymmärtää nopean kasvun dynamiikkaa myös kaupunkialueiden ulkopuolella. Myös maaseudun yritykset ovat tärkeitä kansantaloudelle, sillä nekin luovat työpaikkoja, uusia ratkaisuja, ja dynaamisuutta.”

Kasvun johtamisen professori Matti Muhoksen mukaan gasellien tutkimukselle on juuri nyt tilausta.

”Kansantalouden tilanne on heikko, ja meitä kiinnostaa, mitä pienissä ja nuorissa yrityksissä tapahtuu ja syntyykö kasvukeskusten ulkopuolella yrityksiä. Gaselleja on tutkittu Suomessa melko vähän.”