Moottorien kokoonpanolinja. Suurimmat moottorit painavat yli 300 tonnia, ja valtaosa lähtee maailmalle viereisestä Vaasan satamasta. Kuva: Wärtsilä/Christoffer Björklund
Vaasan seudulla on menossa valtava vientibuumi — tämän tehtaan tuotannosta 99 prosenttia menee vientiin ja tilauskirjat ovat ennätystäynnä
Laivamoottoreissa tapahtuu mullistus, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö hiipuu. Murros tuo lisää yrityksiä ja työtä.TilaajalleVaasa
Wärtsilä laajentaa tuotantoaan ja tutkimustaan Vaasassa. Kuva: Wärtsilä/Christoffer BjörklundVaasan seudulla on menossa valtava vientibuumi, joka perustuu energiamurrokseen.
Esimerkiksi Vaasan edustalla Vaskiluodossa toimiva Wärtsilä on laajentanut tuotantotilojaan ja logistiikkakeskustaan sekä rakentanut uusien polttoaineiden koelaboratorion.
”Meillä käy tuhat vierasta kuukaudessa, tilauskirjat ovat ennätystäynnä ja 99 tuotannosta menee vientiin”, Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa kertoo.
Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 6,5 miljardia euroa.
Työntekijöitä on Vaasassa 3 600 tutkimuksesta tuotantoon ja myyntiin, maailmalla 18 000. Huoltopalveluita on 80 maassa.
”Myös moottoriasentajat ovat huipputeknisiä osaaja ja lähempänä formulavarikon teknikkoa kuin perinteistä linjatyöntekijää.”
”Suurempi tarkoitus taustalla inspiroi myös ihmisiämme.”
Wärtsilällä on kaksi markkinaa: energiavoimalaitokset sekä merenkulku.
Maailman sähköstä kolmasosa tuotetaan nyt uusiutuvilla. Hiilidioksidipäästöistä kolmasosa tulee tulee energia- ja merenkulkusektorista.
”Strategiamme on yhdellä sanalla dekarbonisaatio, eli pyrimme joka askelella vähentämään hiilidioksidia”, Mäntymaa kertoo.
”Fossiiliset pysyvät varmasti tärkeinä vielä yli vuosikymmenen, mutta ajattelemme muutosta askel kerrallaan. Kehitämme ratkaisuita, ja suurempi tarkoitus taustalla inspiroi myös ihmisiämme.”
Mäntymaa korostaa, että Vaasan seudun 180 yritystä, korkeakoulut ja 13 000 ihmistä muodostavat yhdessä toimivan ekosysteemin.
”Alueella asuu muutama prosentti kansasta, mutta täällä syntyy 30 prosenttia Suomen energiateknologiaviennistä. Vaasan alueen energiaklusterin kehitys on tärkeää koko Suomen hyvinvoinnille.”
Maailman merillä seilaa 110 000 laivaa, joista joka kolmannessa on Wärtsilän laitteita.
Myös Wärtsilän oma kehityskertomus on huikea: se aloitti 191 vuotta sitten sahana itärajalla, siirtyi Vaasaan vuonna 1936 ja rakensi ensimmäisen laivamoottorin 1950-luvulla.
Nyt maailman merillä seilaa 110 000 laivaa, joista joka kolmannessa on Wärtsilän laitteita. Moniin on reaaliaikainen valvonta ja tuki.
Vastikään valmistui maailman ensimmäinen ammoniakilla toimiva laivanmoottori. Se menee norjalaiseen Viking Energy -laivaan.
Eri polttoaineiden koelaboratoriona on taasen toiminut Merenkurkun yli Uumajaan seilaava Aurora Botnia, joka kulkee biokaasulla.
Australiaan on mennyt 250 megawatin akkuja, joilla varastoidaan ja tasataan aurinko- ja tuulienergiaa.
”Merenkulussa tapahtuu nyt 10 vuoden aikana enemmän kuin viimeisten 40 vuoden aikana.”
Päästöjä voi vähentää kolmella tavalla: pienentämällä polttoaineen käyttöä, puhdistamalla pakokaasuista hiilidioksidi ja ottamalla käyttöön puhtaita polttoaineita.
Täyteen hiilineutraaliuteen päästään vain uusilla energialähteillä, kuten metanolilla, vedyllä, biokaasulla tai biodieselillä. Niiden eritahtinen kehitys tuo haasteita suunnittelulle.
”Kymmenen vuotta sitten vieraat tulivat keskustelemaan siitä, minkälaisen moottorin he ostavat. Nyt he haluavat varmistaa, että suuri investointi laivaan tai voimalaitokseen pääsee kaikkiin päästötavoitteisiin 30 vuoden aikana”, Mäntymaa vertaa.
”Kaikkien pitää olla suunnittelussa samalla kartalla: meidän jotka valmistamme moottorin, telakan joka tekee laivan, asiakkaan joka tilaa laivan sekä polttoaineiden valmistus- ja jakeluketjun. Merenkulussa tapahtuu nyt kymmenessä vuodessa enemmän kuin viimeisten 30 vuoden aikana.”
Vaskiluodon laboratoriossa on kehitetty ammoniakkimoottori W25. Kuva: Wärtsilä/Christoffer BjörklundFossiilisten polttoaineiden käyttö kallistuu päästösääntelyn ja hiiliverojen vuoksi. Samaan aikaan metanolin, ammoniakin ja vedyn tuotanto kasvaa ja hintakin laskenee. Kukaan ei voi kuitenkaan tarkasti arvioida polttoaineen hintaa ja saatavuutta vuosien päähän, joten moottoreihin laitetaan valmius useille polttoaineille.
Ne myös vievät eri lailla tilaa: mitkään sähköakut eivät riitä kuukauden merellä seilaamiseen, kun taas vedyn varastointi laivassa on kallista ja vie tilaa. Siksi laivojen osalta puhutaan eniten biokaasusta, metanolista ja ammoniakista, josta voidaan tehdä vetyä.
”Uskallamme myös luvata työntekijät.”
”Olemme iloisia, että ensin tehtiin iso investointi ja sitten vielä lisää”, Vaasanseudun kehityksen kehitysjohtaja Riitta Björkenheim kiittelee Wärtsilää.
Toinen kova kasvaja on Hitachi Energy, jonka iso muuntajatehdas valmistuu Mustasaareen parin vuoden kuluttua.
Myös akkuinvestoinneista, merituulivoimasta ja datakeskuksista puhutaan.
”Keskustelu käy kuumana ja kansainvälisiä vieraita käy kaiken aikaa. On iso saavutus Suomelle, että investoinnit tehdään Eurooppaan ja juuri Vaasaan, sillä samalla kasvavat alihankintaketjut. Vaikka maakunta on pieni, tämä vientirannikko on yksi tärkeimpiä Suomelle.”
Ulkomaisia yrityksiä kiinnostavat Vaasan seudun tiivis tutkimus- ja kehityskeskittymä, vihreän energian hinta ja osaaminen.
”Olemme yksi harvoista seuduista, jossa yhden toimialan työpaikat on tuplattu, mutta uskallamme myös luvata työntekijät. Energiainsinöörin on helpompi muuttaa tänne, kun yhden sijasta on 5–6 yritystä.”
Hän kaipaa lisää lentoyhteyksiä isolle kävijämäärälle.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) taas kaipaa siltaa Merenkurkun yli Ruotsiin. Hän on luvannut syödä hattunsa, ellei sitä tule vuoteen 2040 mennessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
