

MT uutisoi aiemmin (25.7.) Merenkurkun neuvoston puheenjohtajan ja nykyisen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin (r.) vakaasta uskosta Ruotsin ja Suomen välisen sillan toteutumiseen.
”Ellei silta ole pystyssä ennen vuotta 2040, olen valmis syömään hattuni. Sillan rahoitus ei kuitenkaan voi olla vain Suomen ja Ruotsin valtion harteilla”, Strand totesi.
Kiinteä yhteys Vaasasta Uumajaan mainitaan myös tuoreimmassa hallitusohjelmassa. Valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä vastaava Väylävirasto sai liikenne- ja viestintäministeriöltä toimeksiannon tuottaa asiasta selvitys.
”Selvitys valmistuu ensi vuonna. Vasta kun selvitys on tehty, voidaan arvioida toteuttamista”, kommentoi yhteiskuntasuhteiden johtaja Anna Jokela Väylävirastolta.
Aloite on tästä huolimatta saanut jo tuulta siipiensä alle. Muun muassa Yle uutisoi vuonna 2020 diplomi-insinööri Antti Talvitien ja tekniikan tohtori Esa Erantin työstämistä laskelmista sillan toteuttamiseen.
Laskelmat on Ylen mukaan tehty miesten omasta aloitteesta, ei tilaustyönä. Jutussa Talvitie ja Eranti pitivät Merenkurkun siltaa kannattavana investointina.
”Kiinteä yhteys nostaa Merenkurkun alueen kukoistukseen samalla tavalla kuin Juutinrauman kiinteä yhteys Tanskan ja Ruotsin alueilla”, perustelevat suunnittelijat siltasuunnitelmien esittelymateriaalissa.
Talvitien ja Erantin Nordic Connector-aloitteelle tuottamissa suunnitelmissa yhteys koostuisi silloista, pengerteistä, tiestön parannuksista ja mahdollisesti lyhyistä tunneleista. Liikenteen lisäksi toimisi reitti sähkön ja kaasun kuljetusväylänä sekä merituulivoiman huoltoalustana.
Vuoden 2020 kustannusarvion mukaan hintaa sillalle tulisi reitistä riippuen 3–5 miljardia euroa. Suunnitelman laatijoiden mukaan kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi myös se, missä määrin luonnonsuojelualueita kierretään.
Suunnitelman mukaan tarkemman kustannusarvion laatiminen edellyttäisi myös meren pohjatutkimuksia.
”Matalikot on hyödynnettävä, koska siltaosuudet ovat kertaluokkaa kalliimpia kuin pengerosuudet”, suunnitelmassa todetaan.
Ministeri Strand on ollut mukana rakentamassa pohjoismaista alueyhteistyötä, jonka perusteella Nordic connector -aloite ja hanketyö on saanut suunnittelurahaa.

Merenkurkun neuvoston mukaan Vaasan ja Uumajan välille kaavaillulle väylälle ei ole vielä määritelty tarkkaa reittiä. Talvitien ja Ernatin laskelmat sisältävät ainakin kahdeksan mahdollista reittivaihtoehtoa Merenkurkun ylitykselle. Näistä kaksi on esitelty julkisuudessa tarkemmin.
Niin sanottu sininen reitti ylettyisi Suomen Björköstä Ruotsin Ostnäsiin. Mittaa siniselle reitille tulisi lähes 80 kilometriä. Toinen vaihtoehto, eli punainen reitti kulkisi Raippaluodosta Holmsundiin ja olisi pituudeltaan noin 60 kilometriä.
Kumpi vain valituista siltalinjoista olisi Suomen mittakaavassa pitkä. Suomen pisin silta on tällä hetkellä hieman yli kilometrin mittainen Raippaluodon silta. Ykkössijaa tavoittelee rakenteilla oleva Kruunuvuorensilta. 1 200-metrisen sillan arvioidaan valmistuvan käyttöön 2027 aikana.
Merenkurkun alueen elinvoimaisuutta edistävän Merenkurkun neuvoston mukaan seuraava askel aloitteessa on laatia yhteydelle tarkemmat reittivaihtoehdot. Kattavan ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi tarvitaan selvitys erilaisista rahoitusvaihtoehdoista. Talvitie ja Eranti arvioivat suunnitelmassaan, että priorisoituna väylä voitaisiin toteuttaa noin viidessä vuodessa.