

Pohjanmaa on yrittäjien mielestä Suomen elinvoimaisin maakunta.
Tulos selviää Suomen Yrittäjien teettämästä elinvoimabarometrista, johon vastasi kaikkiaan yli 4 000 yrittäjää.
Yrittäjiltä kysyttiin mielipidettä oman maakuntansa elinvoimasta, verkostoitumisesta sekä johtamisesta.
MT selvitti voittajamaakunnasta, mihin yrittäjien antama kunniamaininta pohjautui.
Rannikko-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Magnus Sundell on erittäin tyytyväinen ykkössijaan.
”Olihan se iso yllätys. Pystyimme vielä vähäsen parantamaan edeltävästä sijoituksesta.”
Sundellin mielestä Pohjanmaan elinvoima rakentuu monen tekijän kokonaisuudesta.
”Meillä on paljon suuria yrityksiä, joiden investoinnit ovat antaneet buustia koko alueelle. Hyvä sijainti on lisäksi etunamme”, hän aloittaa.
Yhteistyö sujuu alueella niin yrityksien välillä kuin julkisen sektorin suuntaan. Päättäjät ovat Sundellista sitoutuneet aidosti maakunnan kehittämiseen.
”Pohjanmaa on sopivan pieni alue, jossa toiset tunnetaan hyvin ja on suorat keskusteluyhteydet päättäjiin.”
”Toiset tunnetaan hyvin ja on suorat keskusteluyhteydet päättäjiin.”
Pohdintaa pohjanmaalaisten yrittäjämäisen asenteen taustatekijöistä Sundell pitää ”tuhannen taalan kysymyksenä”.
"Täällä, jos joku havaitsee mahdollisuuden, siihen myös tarttuu. Ideoista aletaan oikeastikin toimia”, hän kuvailee.
Sundell sanoo alueella yrityksiin ja naapureihin olevan yleisesti hyvät välit, mikä mahdollistaa yhdessä toimimisen ja kehittämisen.
”Monella meistä on tietynlaista tervettä kateutta positiivisessa ajattelumallissa. Jos kaveri pystyy johonkin, miksen minäkin.”
Historiaan peilaten Pohjanmaan isot rakenteelliset muutokset eivät ole Sundellin mukaan johtaneet merkittävään työttömyyteen, vaan ihmiset ovat perustaneet omilla tietotaidoillaan uusia yrityksiä.
”Näin alueelle on syntynyt uusia työpaikkoja ja ihmiset pysyvät omalla kotiseudullaan”, hän kertoo.
”Jos kaveri pystyy johonkin, miksen minäkin.”
Energiateollisuus on maakunnassa vahva tekijä.
Yrityksien välisessä yhteistyössä yrittäjäjärjestön puheenjohtajan mukaan halutaan suosia paikallisia yhteistyökumppaneita.
”Tutut yrittäjät auttavat myös toisiaan haasteissa, mikä lisää yhteisöllisyyden tunnetta entisestään.”
Sundell sanoo, että julkisen puolen toimijat ovat ottaneet viime vuosina suuria harppauksia eteenpäin yritysmyönteisyydessä.
”Esimerkiksi moneen kuntaan on nimetty elinvoimavastaavia ja julkisissa hankinnoissa huomioidaan olemassa olevia yrityksiä”, hän kuvaa.
Vaikka Vaasa ja Mustasaari toimivat maakunnan elinvoiman vetureina, pitää Sundell Pohjanmaan maaseudunkin yrityselämää vireänä.
”Samalla tavalla pienemmissä kunnissa yritykset tekevät arvokasta työtä elinvoiman, verotulojen sekä työpaikkojen eteen”, hän kiittelee.
”Julkisissa hankinnoissa huomioidaan olemassa olevia yrityksiä.”
Haastava yleinen suhdanne on tiedostettu Pohjanmaalla, mutta Sundellin mukaan tulevaisuuden uskoa löytyy ja investointeja tehdään koko ajan.
”Jäsenyrityksemme uskovat kasvattavansa sekä työntekijöiden määrää että liikevaihtoa. Kun kasvu lähtee uusille urille, siinä halutaan olla mukana.”
Sundell naurahtaa, ettei elinvoiman symboliseen merkkipaaluun tyydytä, vaan uupuvat kehityskohteet halutaan saattaa maaliin.
”Alueen toimijat tulee koota eri yhteistyöryhmiin, minkä avulla voisimme pelkistää elinvoiman johtamista.”
”Ympäröivien alueiden kanssa pitää miettiä enemmän yhteistyötä ja tieliikenteeseen investoida lisää”, hän kiteyttää.

Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt jakaa yrittäjien näkemyksen yhteistyön voimasta.
Hänestä Pohjanmaalle erityistä on yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin pitkään kehitetty tiivis yhteistyö.
”Varsinkin kunnallisten tai seudullisten kehittämisyhtiöiden roolia pidän tärkeänä verkostoitumisen kehittämiseksi yritysten kanssa.”
”Meillä on pitkä kokemus työperusteisesta maahanmuutosta.”
Brandtin mukaan Pohjanmaan yritykset panostavat TKI-toimintaan asukaslukuun suhteutettuna kolmanneksi eniten, ja työllisyysaste on maan kärkeä.
”Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Pohjanmaalla asuu maakunnista neljänneksi eniten. Lisäksi meillä on pitkä kokemus työperusteisesta maahanmuutosta”, hän kuvaa alueen työvoimatilannetta.
Pohjanmaan maakuntastrategiasta löytyy monia yrittäjyyteen liittyviä linjauksia, joita Brandt kertoo vietävän eteenpäin jatkuvassa ja tiiviissä vuoropuhelussa julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
”Yrittäjyydellä, yhteisöllisyydellä ja vastuullisuudella edetään kohti tulevaisuutta.”