Konepajateollisuudesta ruokataloihin: Farmarimaakunnan menestystarinan takana on uskallus ottaa riskejä

Vuoden farmarimaakunta Etelä-Pohjanmaa sekä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat ovat tunnettuja yrittäjyydestään sekä elinvoimaisesta maataloudestaan.

Mistä pohjalainen yrittäjähenki kumpuaa ja mitä kaikkea sen siivittämänä on saatu aikaan?

Etelä-Pohjanmaalla itsellisyyden ja yrittäjähengen juuret juontavat Ruotsin vallan ajoille, jolloin ajatus itsenäisyydestä ja omalla työllä vaurastumisesta siivittivät ihmisiä eteenpäin. 1900-luvulle tultaessa maatalouden rakennekehitys ja teollisuuden kasvu jatkoivat maakunnan menestystarinaa.

Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaan maakunnassa oli 10 645 yrittäjää, mikä on 13,5 prosenttia maakunnan työssäkäyvistä. Maakunnassa yrittäjien osuus työllisistä oli korkein kaikista maakunnista, Etelä-Pohjanmaan liiton tilastoista selviää.

Perinteisesti maa-, metsä-, ja kalatalous ovat olleet alueen yritysten merkittävin toimiala.

Koko maan kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan yrityskannasta jopa 13,7 prosenttia sekä maa-, metsä- ja kalatalouden yrityskannasta 8,3 prosenttia toimi Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä, Etelä-Pohjanmaan liitto kertoo.

Hyvästä työpaikkatilanteesta sekä riskinottokyvystä kertonee myös se, että viime huhtikuussa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa oli matalin työttömyysprosentti heti Ahvenanmaan jälkeen.

Yhtä verta menestystarinassa ovat Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, jotka omalta osaltaan ovat kotimaisen yrityskentän kotisatamia.

Vaasan alueen yritykset ovat luoneet historian aikana seutukunnalle huomattavaa vaurautta, eikä Kokkolan ja Pietarsaaren yritystoiminta niiden rinnalla juuri kalpene – maakuntien pienistä paikkakunnista puhumattakaan.

Pohjanmaan maakuntien alueella sijaitsee esimerkiksi kaksi merkittävää ruokataloa, Atria ja Snellman, jotka jalostavat suuren osan suomalaisten käyttämistä elintarvikkeista.

Menestystarina on myös vuonna 1989 perustettu Juustoportti, joka on kohonnut merkittäväksi valtakunnalliseksi toimijaksi maitosektorilla.

Alueen metallipajoissa on vuosikymmenten aikana valmistunut pitkä liuta maatalouden uusimpia työlaitteita ja komponentteja. Yksi tällainen teollisuuden keskittymä on ollut ”härmässä”, nykyisen Kauhavan alueella.

Esimerkiksi Ylihärmässä toimiva MSK-Group oy on suomalaisille viljelijöille tuttu niin Junkkarin perävaunuista ja kylvökoneista kuin Valtrojen ohjaamoista.

Junkkarin kylvökoneet ovat yksi esimerkki maakuntien konepajateollisuuden lopputuotteista. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Kauhavalta on peräisin teollisuusneuvos Jorma Lillbackan yritystarinan alku, Lillbackan Konepaja, joka myöhemmin eriytettiin erilaisiksi yrityskokonaisuuksiksi.

Lillbacka on panostanut merkittävästi Kauhavan alueeseen rakentamalla muun muassa Power Parkin monitoimipuiston, jossa vierailee vuosittain satoja tuhansia ihmisiä.

Kolmeen maakuntaan on kehittynyt konepajatoiminnan lisäksi muita kaupallisia toimijoita, kuten kauhajokinen maahantuonti- ja rautakauppayritys Isojoen Konehalli oy, jonka 1968 alkanut tarina on johtanut yli 50 000 tuotteen valikoimaan ja 400 työntekijään.

Kurikan Jalasjärvellä toimintansa aloittanut Juustoportti on noussut valtakunnalliseksi toimijaksi. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Nämä ja lukuisat muut esimerkit nostavat Farmari-kaupunki Seinäjoen kotimaakunnan lähialueineen kiistatta suomalaisen sitkeyden eli sisun perikuvaksi.

Voimissaan oleva konepajateollisuus, sekä erilaiset puhtaan energian investoinnit ovat tulevina vuosina maakuntien työllisyyden suunnannäyttäjiä, unohtamatta kasvavaa ja kehittyvää alkutuotantosektoria.

Työllisyyslukuja, yrittämisen intoa ja tekemisen ylpeyttä yhteenlaskiessa ei tarvitse miettiä, mitä Aktian pääekonomisti Lasse Corin kommentillaan pohjalaisista tarkoitti.

Corin nimittäin taannoin totesi, että olisi kannattavaa perustaa työryhmä selvittämään Pohjanmaan maakuntien menestyksen taustalla olevia syitä.

Aikaisemmin hän totesi Kauppalehden markkinaraadissa, että kaikille Suomen päättäjille pitäisi ostaa yksisuuntainen lippu Pohjanmaalle. Takaisin saisi hänen mielestään tulla vasta, kun on opittu, miten tuottavuus saadaan nousuun.