Video: Kauhavalla vanha paloauto turvaa suurkarjaa – näin tilat varautuvat sääriskien kasvaessa

Kuiva ja kuuma toukokuu lisäsi tulipalojen vaaraa. Maatiloilla tyypillistä kulotusta oli maastopalovaroitusten takia hankala toteuttaa.

Pelastusjohtaja Harri Setälä sanoo, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella tämä kevät on ollut paloalalle kriittistä aikaa rutikuivan maaston suhteen.

Maastopaloriskiä kuvaavan indeksin noustua 5,7:ään, pelastuslaitos kielsi avotulen teon. Tuolloin oljen tai kuloheinän kulottaminen oli kiellettyä.

”Joillakin ihmisillä on kummallinen ajattelutapa. Kulotuksia tehdään avotulenteon kiellon aikana, vaikka riskeistä kuinka varoitetaan. Jouduin keskeyttämään tällaisia tänä keväänä”, Setälä sanoo.

Jokaista kansalaista koskee huolellisuusvelvollisuus, johon löytyy peruste pelastuslain pykälästä 379.

Sen mukaan, jos tulipaloa ei itse pysty sammuttamaan, on ensiksi velvollinen ilmoittamaan hälytyskeskukseen ja vasta sitten jatkamaan sammutustoimia.

Kulotuksesta ja savua muodostavasta avotulesta on velvollisuus ilmoittaa palolaitokselle. Ilmoittamatta jättämisestä poliisi saattaa sakottaa tekijää.

Ammattimainen metsäkulotus tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti. Myös esimerkiksi asvalttityöt perustuvat erillisiin varautumisjärjestelyihin.

Pelastusjohtaja Harri Setälä kertoo joutuneensa keskeyttämään vaarallista toimintaa, kuten avotulenteon kiellon aikana aloitettua kulotusta. Kuva: Harri Kallio-Kurssi

Etelä-Pohjanmaalla on Suomessa eniten maatiloja, ja paloriskiin on varauduttu. Pelastuslaitoksella on hälytyskäytössä paljon vapaaehtoisia ja yli sata paloautoa.

Myös tilat itse varautuvat tulipaloriskiin. Kauhavalainen Härmä Bull -lihanautatila on hankkinut käyttöönsä vanhan Mercedes-Benz-paloauton.

Tilalla on hehtaarikaupalla turvetuotantoa, jota tarvitaan kuuminakin päivinä monta kuutiota karjan kuivikkeeksi.

”Autolla on kaksi eri tehtävää. Sitä käytetään tarpeen mukaan palotehtävissä, mutta lisäksi poikkeustilanteessa karjan vedensaannin turvaajana”, Hannu Karkaus kertoo perhetilan varautumisajattelusta.

Nykyään palolaitokset tuovat vettä vain äärimmäisessä hädässä muun muassa hygieniavaatimusten takia.

Tilan alueella on pohjavesialue, josta auton kolmen kuution säiliö saadaan nopeasti täytettyä sammuttamaan eläinten janoa. Konehallin katossa on lisäksi kuuden kuution vesitankkeja kaksi kappaletta.

”Jos tulee sähkökatko, katkeaa myös vedentulo verkosta. Mistäs silloin otat veden?”, Hannu Karkaus kysyy.

Toistaiseksi autoa ei ole tarvittu sammutustehtävissä, mutta sitä säilytetään jatkuvassa toimintakunnossa läpi talven lämpimässä hallissa.

Hannu ja Joonas Karkaus kertovat tuoreesta tilanteesta, joka palo alkoi turvekentälle pudonneesta puhelimesta.

Rekka lähti ajamaan, jolloin kännykkä jäi renkaiden alle kiviseen maahan. Kuski katsoi taakse peilistä ja ihmetteli, että mikä siellä oikein alkaa savuta.

”Siitä tuli äkkiä täysi valakia”, Hannu Karkaus kertoo.

Kerran turverekan pakoputki sytytti palon, ja kipinöitä lensi tuulen mukana jo tuotantorakennuksen kynnyksen yli. Nopea toiminta ehkäisi silloin suuronnettomuudelta.

Kuumat kesät ovat opettaneet kantapään kautta, että turveauma on hyvä sijoittaa kauas kaikista rakennuksista.

”Turvetta ei pidä varastoida edes betoniseinää vasten”, Joonas Karkaus sanoo.

Joonas Karkaus tarttuu tottuneesti paloruiskuun, jota vielä ei ole jouduttu käyttämään tulipalon taltuttamiseen. Kuva: Johannes Tervo

Huoltovarmuuteen liittyen Karkauksilla suurin huoli on kuiviketurpeesta, jota joudutaan ostamaan oman nevan loppuessa.

Tila on hakenut uutta nostolupaa kuivikkeen nostoon, mutta aluehallintovirasto ei ole myöntänyt lupaa lukuisista ely-keskukselle kustannetuista selvityksistä huolimatta.

”Tähän on palanut rahaa kolmekymmentätuhatta euroa, mutta se on mennyt toimistokuluihin. Lupaa ei ole saatu”, Hannu Karkaus ihmettelee.

Vuoden mittainen perhosselvitys ei Karkauksen mukaan viranomaisille riittänyt, olisi tarvittu vielä kaksi lisää.

Huoltovarmuudesta ei Joonas Karkauksen mielestä näy olevan viranomaisilla mitään huolta.

”Meillä oli Snellmanin lausunto tilan tärkeydestä yhtiön lihantuotannolle, koska toimitamme kolme prosenttia heidän käyttämästään lihasta. Sillä ei ollut mitään painoarvoa.”

Paloauton sydän takapään oven takana sijaitseva palopumppu. Kuva: Johannes Tervo

Tulimyrsky-hankkeessa pohjalaistiloille on kerrottu varautumistieto tulipalon ja sääilmiöiden varalta.

Dosentti, erityisasiantuntija Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta johtaa hanketta, jossa käydään läpi käytännön kysymyksiä.

”Esimerkiksi, jos tilalla tarvittaisiin hätätilanteessa vierasta traktoria tai muuta kalustoa, korvaako järjestelmä traktorille ja metsäkoneyrittäjälle kulut palotehtävässä?