Metsä Group maksaa metsänomistajille kompensaatiota Plus-mallin aiheuttamista kustannuksista, kertoo metsäpäällikkö Juha Jumppanen. Kuva: Maria Miklas
Talousmetsien luonnonhoidosta on puhuttu pitkään mutta tulokset ovat jääneet epäselviksi ‒ nyt metsäyhtiöt kehittävät mittareita metsäluonnon tilan mittaamiseen
Monimuotoisuuden mittareita kehitetään nyt monella taholla. ”Sertifioinnit ja metsänhoidon ohjeet ovat vain luettelo tekemisistä, ei siitä, mitä monimuotoisuuden suhteen on saatu aikaan”, sanoo Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta.Tilaajalle
Metsä Groupin Plus-mallin hakkuuta esiteltiin nurmijärveläisen Tapani Mattilan metsässä Röykässä. Kuva: Maria MiklasMetsänomistaja Tapani Mattila katselee tyytyväisenä aukkohakkuuta Nurmijärven Röykässä.
”Käytännössä minulla on ollut tämänkaltaisia hakkuita ennenkin. Varsinkin kotini lähimetsiä olen käsitellyt vähemmän voimallisesti”, kertoo noin 40 hehtaaria metsää omistava nurmijärveläinen.
Olemme Metsä Groupin hakkaamalla alueella, jossa esitellään yhtiössä lanseeratun uudistavan metsänhoidon käytäntöä, Metsä Group Plus -hakkuuta. Mattila, joka on ensimmäistä kertaa Metsä Groupin asiakkaana, sanoo hakkuuaukolla kerrottujen periaatteiden olevan käytäntöön keskittyneelle miehelle uutta.
”Pikkuhiljaa ne kuitenkin loksahtelevat omaan, aikaisempaan ymmärrykseen. Vaikuttaa oikein hyvältä.”
Uusi malli kiinnostaa
”Emme ole keksineet pyörää uudelleen”, sanoo Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta. Plus-mallissa vanhaa tehdään vain monin tavoin paremmin.
Päätehakkuun yhteydessä jätetään säästöpuita hehtaaria kohden jopa 30, kun esimerkiksi PEFC-sertifiointi vaatii jättämään kymmenen elävää ja kymmenen kuollutta. Tekopökkelöitä tehdään hehtaarille kymmenen kaikissa hakkuissa. Tavoitteena on lisätä lahopuun määrää ja monipuolistaa sitä.
Harvinaisempia lehtipuita säästetään; muut lehtipuut kuin koivut ja haavat jäävät metsään niistä riippuvaisten lajien käyttöön. Lehtoja hoidetaan joko suojelemalla tai lehtipuustoa tukevilla hoitotoimilla. Turvemailla harjoitetaan jatkuvaa kasvatusta aina, kun se on järkevää. Pieneläimille jätetään suojatiheikköjä kolminkertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Lisäksi Metsä Group varaa mahdollisuuden kulottaa säästöpuuryhmiä.
Luonnonhoitotoimet tuottavat kustannuksia metsänomistajille, mutta Metsä Group tarjoaa Plus-mallin hyväksyneille metsänomistajille bonusta. Viime helmi-huhtikuun kampanjan aikaan se oli päätehakkuissa 300 euroa ja harvennushakkuissa sata euroa hehtaarille.
Kiinnostus on ollut runsasta.
”Sen jälkeen, kun lanseerasimme mallin, asiakkaistamme 40 prosenttia on osallistunut”, kertoo metsäjohtaja Juha Jumppanen.
Luontaiset prosessit
Pyörää on siis paranneltu. ”Mutta jos vertausta haluaa jatkaa, ehkä olemmekin etsimässä pyörien päälle uutta ajoneuvoa”, Timo Lehesvirta sanoo.
Metsäalalla on 1990-luvulta lähtien puhuttu siitä, mitä talousmetsissä on luonnonhoidon nimissä tehty.
”Sertifioinnit ja metsänhoidon ohjeet ovat kuitenkin vain luettelo tekemisistä, ei siitä, mitä monimuotoisuuden suhteen on saatu aikaan. Haluamme mitata ja tuoda julki nämä vaikutukset.”
Pohjoinen metsätalous on Lehesvirran sanoin ”luontaiseen ekosysteemiin integroitu tuotantomalli”. Se tarkoittaa, että metsätalous hyödyntää luontaista ekosysteemiä, sen luontaisia lajeja ja prosesseja. Muita tällaisia tuotantotapoja on esimerkiksi kalastus.
”Yleensä teolliset tuotantotavat lähtevät luontaisen ekosysteemin tuhoamisesta. Maatalous tekee maasta pellon, metalliteollisuus taas suuren kuopan, josta se kaivaa malminsa eikä luonto palaudu koskaan. Mutta pohjoiseen metsään nojautuva metsäteollisuus hakee raaka-aineensa luontaisten lajien ja prosessien ylläpitämästä metsästä.”
Samat lajit ja prosessit pitävät yllä ihmisen tarvitsemia ekosysteemipalveluita kuten vesivarat, pölytys, ihmisten terveys, ruoka, virkistys, hiilinielu ja puun käyttö. Uudistavan metsätalouden tarkoitus on huolehtia tästä kokonaisuudesta.
”Haluamme näyttää, mitä mahdollisuuksia tällainen tuotanto antaa luonnolle ja ekosysteemipalveluille. Tämä on se uusi ajoneuvo fossiilimaailman jälkeen”, Lehesvirta sanoo.
Metsiin jää hakkuiden yhteydessä Timo Lehesvirran pitelemää pienpuuta, mutta järeästä lahopuusta on pulaa. Takana metsäluonnonhoidon asiantuntija Nicolas Vollar. Kuva: Maria MiklasMittarit todentavat
Metsä Groupilla on ”kaksi uudistavaa”, metsätalous ja maankäyttö. Maankäytöllä tarkoitetaan tavoitetta lisätä monimuotoisuutta tehdasalueilla.
”Lähtökohtana tässä oli havainto, että usea pari äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua rantakurvi-nimistä kahlaajaa asuu Kemin biotuotetehtaan alueella. Mietimme, että jos ne tosiaan haluavat meillä asua, miksi emme tukisi niitä siinä”, kertoi Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä tiedotustilaisuudessa Lohjalla.
Uudistava metsätalousmalli eroaa aiemmasta kolmella tapaa.
Ensinnä on todentaminen, eli luonnon tilan vahvistuminen mitataan. Toinen on ekosysteemipalveluiden hallinta niin, että ne kaikki otetaan huomioon eikä esimerkiksi alisteta kaikkia muita hiilensidonnalle. Kolmantena metsätuotteisiin liitetään aikanaan merkinnät siitä, miten tuotteen valmistaminen on metsissä vaikuttanut.
Metsäluonnon tilan mittareiden pitää olla numeroilla mitattavia, ja niihin pitää voida vaikuttaa metsänhoidolla. Mittareita voisivat olla metsien rakennepiirteiden kuten lahopuun ja palaneen puun määrä, metsän puulajisuhteet eli sekapuustoisuus ja metsän lajimäärä.
Mittarit tukevat toinen toisiaan, ja jos niiden mukainen tila paranee, myös uhanalaisten lajien tilanne melko varmasti kohenee.
”Mutta luonnon prosessit vievät aikansa. Kulotus kohentaa metsäluonnon tilaa alle tunnissa, kun taas säästöpuuksi jätetty mänty tuottaa eriasteista lahopuuta vielä tuhannen vuoden kuluttua, eikä tätä prosessia voi nopeuttaa”, Lehesvirta sanoo.
Puun lahoaminen alkaa jo sen ollessa pystyssä. Kuolleen puun tunnistaa esimerkiksi kylkeen ilmestyvistä käävistä. Kuva: Maria Miklas”Kaikki toimialat mukaan”
Monimuotoisuusmittareita kehitellään tutkijayhteisön kanssa. Timo Lehesvirran mukaan tulossa on myös jotakin aivan uutta: luonnosta kerättyjen näytteiden DNA-tutkimukset mullistavat sekä mittaamisen että käsitykset luontomme lajimääristä.
Lehesvirta pitää uudistavaa metsätaloutta yhteistyökutsuna ensiksi yrityksille, sitten koko toimialalle ja lopulta muillekin toimialoille.
”Olisi metsäsektorin kannalta äärettömän hyödyllistä saada aikaan kaikille toimialoille sopivat yhteiset mittarit, joilla esimerkiksi jokainen yritys millä toimialalla hyvänsä voisi mitata toimintansa luontovaikutusta”, sanoo Lehesvirta.
Satsauksia myös muilla metsäyhtiöillä
Metsien monimuotoisuudesta huolehtivat muutkin metsäyhtiöt kuin Metsä Group. Stora Ensolla on pitkäaikainen tutkimusohjelma luonnon monimuotoisuudesta Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n kanssa. Sen avulla yhtiö kehittää puunhankinnan ympäristöosaamista.
Metsänhoitopalveluissaan Stora Enso on laskenut kuusen istutustiheyttä 1 800 taimesta 1 600:aan hehtaarilla mutta niin, että istutuspaikkojen määrä pidetään ennallaan. Tämä antaa lisää tilaa luontaisesti syntyville puulajeille kuten männylle ja koivulle. Tavoitteena on sekametsien yleistyminen, mikä vähentää pahojen metsätuhojen riskiä. Samalla taimien määrän ja istutustyön väheneminen tuo pientä kustannussäästöä.
Metsänomistaja päättää, mitä hänen metsissään tehdään, mutta puut ostava yhtiö voi esittää monimuotoisuutta tukevia toimia kuten suurten lahopuiden ja suurten ja vanhojen puiden säästämistä. Metsissä voi myös säästää tiheikköjä pieneläinten turvaamiseksi sekä suojella hakkuilta pienvesien kuten purojen, norojen ja lähteiden lähiympäristöt. Sertifioimattomissa metsissä Stora Enso noudattaa PEFCin vaatimuksia puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä.
Stora Ensolla on tarjolla luonnon monimuotoisuutta parantava vapaaehtoinen puukauppapalvelu. Monimuotoisuuskaupassa metsänomistajalle maksetaan lisähintaa hakkuun yhteydessä tehtävistä monimuotoisuustöistä.
Harvennushakkuiden yhteydessä tehdään tekopökkelöitä, vuonna 2023 keskimäärin 2,8 per hehtaari. Säästöpuita päätehakkuissa oli hehtaarilla 13,6 vuonna 2023, ja säästöpuut ovat myös entistä suurempia. Maassa olevaa lahopuuta ei saa hakkuiden yhteydessä vaurioittaa. Tätä pyritään välttämään muun muassa korjuukoneiden ajoreittien suunnittelulla.
Erityisen tärkeiden elinympäristöjen heikentäminen on kielletty metsälaissa, mutta Stora Enso pyrkii turvaamaan muutkin erityiskohteet. Jos ne ovat heikentyneet, ne ennallistetaan mikäli mahdollista. Petolintujen pesäpuut ja uhanalaisten lajien elinympäristöt turvataan. Metsiä myös kulotetaan palaneesta puusta riippuvaisten metsälajien turvaamiseksi.
Myös UPM mittaa monimuotoisuutta
Metsäyhtiö UPM on suuri metsänomistaja, mutta vielä omia metsiään suurempi vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen yhtiöllä on mielestään perhemetsänomistajille tarjottujen palveluiden kautta.
Yhtiö on julkaissut tänä keväänä metsänomistajille uuden palvelukokonaisuuden nimeltään UPM Luonnonhoitopalvelut, jossa ensimmäiset palvelut ovat kulotus ja Metka-ympäristötuen haku metsänomistajan puolesta. Apua saa myös Metso-suojelun hakemiseen. Palvelupaketti kasvaa loppuvuodesta.
Myös UPM:n metsänomistajille tarjoama Kasvu-kumppanuusohjelma kannustaa luonnonhoitoon. Ohjelmassa tarjotaan kampanjaetuna lokakuun loppuun saakka ilmainen metsäsuunnitelma FSC-metsäsertifiointiin liittyville tai jo liittyneille asiakkaille. UPM:n muodostama metsänomistajien FSC-ryhmä on Suomen suurin.
Helmikuusta 2023 lähtien UPM on tarjonnut metsänomistajien käyttöön verkkopalvelussaan myös luonnon monimuotoisuusmittareita. Yhtiö käyttää omissa metsissään yhdeksää monimuotoisuusmittaria ja tarjoaa näistä mittareista perhemetsänomistajien käyttöön niitä, jotka soveltuvat yksityismetsätalouteen.
Verkkopalvelun kautta metsänomistajat voivat tarkastella omien metsiensä rakennetta, lehtipuuosuutta, suojelupinta-aloja, eri-ikäisrakenteisen metsän osuutta sekä sertifiointeja. Mittarit auttavat sovittamaan yhteen hiilensidonnan, monimuotoisuuden lisäämisen ja hakkuut.
Palvelu auttaa metsänomistajia tunnistamaan ja ymmärtämään metsiensä luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä tekemään luonnon ja ilmaston kannalta parempia metsänhoito- ja hakkuusuunnitelmia.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
