Metsä Groupin uusi monimuotoisuutta lisäävä metsänhoitomalli jakaa mielipiteitä – MT selvitti, mistä on kyse

Metsä Group lanseerasi viime vuonna uuden metsäkäsitteen, kun se alkoi viestiä siirtyvänsä ”uudistavaan metsätalouteen”. Lisäksi yritys alkoi markkinoida hanakasti uutta metsäpalvelutuotetta, joka kulkee nimellä ”Metsä Group Plus”.

Tuolloin kerrottiin, että kyseisessä Plus-menetelmässä pyritään muun muassa monipuolistamaan metsien puulajisuhteita ja tekemään enemmän tekopökkelöitä hehtaaria kohden kuin aikaisemmin. Säästöpuiden määrä taas luvattiin nostaa ”kokonaan uudelle tasolle”.

Käytännössä Metsä Group Plus -malliin siirtyminen tarkoittaa alla olevan taulukon mukaisesti seuraavia toimenpiteitä.

Uudessa Plus-mallissa Metsä Group maksaa yllä kuvatuista toimenpiteistä metsänomistajalle hehtaariperusteisen, kauppakohtaisen lisäbonuksen uudistushakkuille. Lisäbonuksella pyritään korvaamaan metsänomistajalle suojelutoimista mahdollisesti koituvia rahallisia menetyksiä.

Tällä viikolla Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoi, että yrityksen helmi-huhtikuussa toteutetun kampanjan aikana tehdyistä puukaupoista noin 40 prosenttia olisi sovittu Metsä Group Plus -hoitomallin mukaisesti. Puukauppojen kuutiomäärästä laskien osuus oli peräti yli 50 prosenttia.

Helmi-huhtikuussa toteutetun kampanjan aikana bonusta maksettiin kaikille Metsä Group Plus -hoitomallin mukaisille harvennushakkuille 100 euroa/hehtaari ja uudistushakkuille 300 euroa/hehtaari normaalin puukauppabonuksen lisäksi.

Juha Jumppanen esitteli Nurmijärvellä sijaitsevaa Metsä Group Plus -metsäkohdetta medialle. Kuva: Carolina Husu

Maanantaina järjestetyssä mediatilaisuudessa metsäjohtaja Jumppanen ei suostunut kysyttäessä paljastamaan, minkä suuruista bonusta Metsä Group aikoo maksaa metsänomistajille kampanjan jälkeen. Jumppanen kuitenkin lupasi, että bonusta Plus-mallin käyttöönotosta aiotaan maksaa myös jatkossa.

Kysymys suojelutoimista ja niistä metsänomistajalle maksettavista korvauksista on ollut kuuma peruna Metsä Groupille myös aiemmin.

Viime vuoden huhtikuussa Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä paljasti MT:lle kinanneensa Metsä Forestin toimialajohtajan Juha Jumppasen kanssa siitä, pitääkö Metsä Group Plus -puusta maksaa metsänomistajille lisähintaa. Pääjohtaja oli ollut sitä mieltä, että korvaukseksi riittäisi se, että omistajajäsenten metsien ilmastokestävyys paranee. Jumppasen kanta kuitenkin voitti.

”On todella hienoa, kuinka hyvin uusi malli on otettu vastaan. Kauppakohtainen malli tarjoaa matalamman kynnyksen sitoutua vaikuttavaan luonnontilan parantamiseen kuin tila- tai omistajakohtaiset sopimukset”, metsäjohtaja Jumppanen kuvaili Metsä Group Plus -mallin suosiota tuoreeltaan.

Metsä Group Plus -mallissa säästöpuita luvataan jättää uudistushakkuun jälkeen metsään aiempaa enemmän. Kuva: Carolina Husu

Kaikkia uusi palvelu ei ole kuitenkaan miellyttänyt. Esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeace on kritisoinut Metsä Groupia erityisesti siitä, että vaikka yritys onkin viestinyt jo 1990-luvulta lähtien vastuullisuutta, ei lajien uhanalaisuus ole tästä huolimatta kääntynyt laskuun. Suomessa ei myöskään ole vieläkään kattavaa metsien suojelualueverkostoa.

Lisäksi ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet yritystä siitä, että osana hakkuita metsissä tehtävät suojelutoimet perustuvat edelleenkin vapaaehtoisuudelle, eivätkä ne näin ollen ole siis järjestelmällistä suojelualuesuunnittelua.

Viimeisimpien kyselytutkimusten mukaan suuri osa metsänomistajista suhtautuu varsin myönteisesti suojeluun. Esimerkiksi MT-kyselyn mukaan yhteensä 55 prosenttia vastaajista voisi harkita vapaaehtoisia suojelutoimia korvausta vastaan tai on jo suojellut osan metsistään.

Metsäjohtaja Jumppasen mukaan myös Metsä Group olisi niin ikään viestinyt talona koko ajan, että esimerkiksi vanhat metsät tulisi tutkimusperusteisesti suojella.

”Oli ne sitten valtion metsiä tai yksityismetsiä, kunhan omaisuudensuojasta pidetään huolta. Eli kyllä me olemme enemmän kuin myönteisiä vanhojen metsien suojelulle, sillä se selkeyttää myös meidän ja metsänomistamisen pelikenttää.”

Jumppanen vastaa ympäristöjärjestöjen kritiikkiin myös sillä, että Metsä Group on hänen mukaansa pyrkinyt rakentamaan Plus-mallista paketin, jolla yrityksen mielestä metsien monimuotoisuuden tila voitaisiin kääntää nousuun.

Varsinaiset suojelutavoitteet ovat Jumppasen mielestä kuitenkin selkeämmin poliitikkojen heiniä.

”Suojelutavoitteet ovat enemmänkin sitten poliittisia päätöksiä. Eli esimerkiksi se, miten vaikkapa biodiversiteettistrategiaa halutaan kansallisesti toteuttaa”.