1. VMI-aineistojen mukaan yli 30 vuotta käsittelemättä olleiden metsien osuus on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien mutta tasaantunut 2010-luvulla. Mitä metsiä nämä ovat ja missä päin Suomea ne sijaitsevat?
Johtava tutkija Kari T. Korhonen, Luke: Valtakunnan metsien inventoinnissa jokaiselle otokseen osuvalle metsikölle arvioidaan, onko hakkuita tehty edeltävän 30 vuoden aikana.
Se, että metsä on 30 vuotta käsittelemättä, ei välttämättä kuitenkaan tarkoita sitä, että metsä olisi poissa puuntuotannosta. Viime vuosikymmeninä metsien käsittely on muuttunut siten, että harvennuksia tehdään kiertoajan aikana vain kaksi kertaa. Mitä pohjoisempaan mennään, sitä tavallisempaa on se, että aika esimerkiksi viimeisestä harvennuksesta uudistushakkuuseen on yli 30 vuotta.
2. Millä perusteella aikarajaksi on valittu tuo 30 vuotta?
Korhonen: Se on aika, jonka pystyy vielä kohtuullisen luotettavasti arvioimaan kannoista. Uusimmissa inventoinneissa meillä on muutakin tietoa siitä, miten luonnontilainen metsä on, mutta viime vuosisadan puolella tehdyissä inventoinneissa näitä luonnontilaisuudesta kertovia muuttujia ei ole.
Alla olevassa taulukossa on esitetty maakunnittain VMI 12:n mukaiset pinta-alat (ha) puuntuotannon metsä- ja kitumaista, joissa ihmistoiminnasta, esimerkiksi hakkuista tai ojituksista, ei ole nähtävissä merkkejä.
3. Miksi talousmetsiä jää käsittelemättä?
Tutkija Tuomas Niinistö, Luke: Metsän käsittelemättä jättämiseen voivat johtaa muutkin syyt kuin korvaukseton, omatoiminen suojelu eli niin sanottu hiljainen suojelu. Syynä vähintään 30 vuoden käsittelemättömyydelle voi olla esimerkiksi metsänomistajan passiivisuus metsätaloudessa tai hänen muut kuin puuntuotannolliset tavoitteensa. Joissakin tapauksissa yli 30 vuoden käsittelyväli voi olla perusteltua myös metsätalousnäkökulmasta.
Metsänomistajien tavoitteita on tutkittu esimerkiksi Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa. Siinä tunnistettiin esimerkiksi virkistyskäyttäjiksi nimetty metsänomistajaryhmä, joka painottaa omistuksessaan muita kuin aineellisia arvoja.
4. Millaiset omistajat jättävät metsiään käsittelemättä?
Tutkija Jussi Leppänen, Luke: Metsänomistusaika vaihtelee muutamasta vuodesta jopa yli 60 vuoteen. On mahdollista, että jollakin metsänomistajalla omistusaikaiset hakkuut jäävät vähäisiksi, ja silloin ei ehditä käydä läpi tilan kaikkia metsiköitä 30 vuoden aikana.
Pitkä omistusaika on todennäköisesti oleellinen selittäjä hakkuilta säästyneille alueille, sillä metsänomistajan tavoitteet metsänkäsittelyssä näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Vain lyhyen aikaa metsänsä omistaneiden metsänomistajien erilaiset tavoitteet eivät selitä heidän hakkuidensa tasoa.
Metsänomistaja saattaa ajatella myös tulevia sukupolvia ja säästää metsiensä hakkuumahdollisuuksia heille.
Yksittäisiä metsiköitä säästyy virkistys- tai monimuotoisuussyistä sekä hankalien metsätieyhteyksien tai puunkorjuumahdollisuuksien vuoksi. Osa metsänomistajista myös vieroksuu avohakkuuseen, maanmuokkaukseen ja istutukseen perustuvaa metsänkäsittelyä.
Metsänomistajien moninaiset tavoitteet olivat yhtenä perusteena eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen sallimiselle kymmenen vuoden takaisessa metsälain uudistuksessa.
5. Keitä ovat niin sanotut hiljaiset metsänomistajat ja onko mukana paljon kuolinpesiä?
Erikoistutkija Emmi Haltia, Luke: Kun tarkasteltiin niitä metsänomistajia, jotka eivät ole tehneet hakkuita tai hakeneet Kemera-tukea kymmeneen vuoteen, keskeisinä syinä metsätaloudelliselle passivisuudelle nousivat muun muassa luonto- ja virkistystavoitteet ja esimerkiksi avohakkuun välttäminen.
Metsätaloudellisesti passiivisten eli niin sanottujen hiljaisten metsänomistajien joukossa oli PTT:n vuonna 2017 julkaiseman tutkimusraportin mukaan muita metsänomistajia enemmän sellaisia metsänomistajia, joilla ei ollut metsien omistukselle erityisiä tavoitteita.
Esille nousi myös tiedon puute ja kiinnostuksen puute metsäasioita kohtaan.
Tutkimuksen mukaan nämä hiljaiset metsänomistajat olivat keskimäärin muita metsänomistajia iäkkäämpiä ja vähemmän koulutettuja, useammin naisia, useammin pienituloisia ja omistivat keskimääräistä pienemmän metsätilan.
Kuolinpesät ovat muita omistajaryhmiä passiivisempi metsänomistajaryhmä, mutta kuolinpesistäkin kaksi kolmasosaa oli ollut metsätaloudellisesti aktiivisia edellisen kymmenen vuoden aikana.
6. Mikä merkitys käsittelemättä jättämisellä on Suomen metsien monimuotoisuudelle?
Tutkimusprofessori Matti Koivula, Luke: Käsittelemättömyys nostaa vähitellen esimerkiksi lahopuun määrää. Käsittelemättömyys voi kytkeytyä myös suurempaan puulajikirjoon, koska kaupallisesti vähempiarvoisia puita ei poisteta harvennuksissa. Nämä molemmat nostavat metsän kokonaislajimäärää verrattuna tilanteeseen, jossa hoitotoimia tehdään säännöllisesti.
Jos metsä kehittyy yli tavanomaisen uudistushakkuuiän oltuaan useita vuosikymmeniä hoitamatta, se on vähitellen kerryttänyt itseensä luonnonmetsämäisiä piirteitä. Niitä ovat latvuksen kerroksellisuus, järeät vanhat puuyksilöt, järeät maa- ja pystylahopuut ja lehti-havupuusekoitus. Tällöin metsällä on huomattava potentiaali asuttaa suurta määrää sellaisia uhanalaisia lajeja, jotka ovat taantuneet metsätalouden seurauksena.
Hoitamattomuudella on myös muita kuin monimuotoisuushyötyjä. Tiettyyn rajaan asti hoitamattomuus tarkoittaa suurempaa puumäärää ja näin ollen suurempaa hiilivarastoa, jolloin metsä tuottaa tärkeitä ilmastohyötyjä. Lisäksi luonnonmetsämäisyydestä voi olla hyötyjä riista-, maisema- ja virkistysarvoille sekä joiltakin osin sieni- ja marjasadoille.
Yhtenä metsän avainlajina ja laadullisena indikaattorina pidetään mustikkaa. Mustikan lehtien ja marjojen määrä vaikuttaa moniin muihin eliöryhmiin, kuten monien perhosten ja sahapistiäisten toukkiin. Varvikon antamasta suojasta puolestaan hyötyvät esimerkiksi metsäkanalinnut.
Luken Operaatio Mustikka -projektin alustavat tulokset viittaavat siihen, että mustikka on kärsinyt takavuosien voimakkaista maanmuokkauksista. Mustikka uudistuu pääasiassa maavarsiensa avulla, ja se kärsii hakkuun ja maanmuokkauksen aiheuttamasta versojen ja maavarsien tuhoutumisesta sekä paahteesta.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2024.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
