Olli Johansson kertoo syövänsä McDonald’sin tuotteita itse kolme tai neljä kertaa viikossa. McDonald’sin toimitusjohtajana hän on ollut pian yhdeksän vuotta. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa Ruokakeskolla ja Vaasan-leipomoilla. Kuva: Lari LievonenSuomen McDonald’s vaihtaa pian tanskalaiseen lihaan – suomalaista lihaa ei käytetä lainkaan
Suomen McDonald’s käyttää joitakin suomalaisia tuotteita ravintoloissaan.TilaajallePikaruokaketju McDonald’sin Suomessa käyttämä naudan- ja sianliha vaihtuu loppuvuoden aikana tanskalaiseen.
Suomen, Ruotsin ja Tanskan McDonald’sit ovat tehneet kymmenvuotisen sopimuksen tanskalaisen lihayhtiö Danish Crownin kanssa.
Nyt Suomen McDonald’sin naudanliha tulee pitkälti Puolasta. Jatkossa liha tulee pääosin Tanskasta ja osin Saksasta.
Pekoni tulee Italiasta ja broilerinliha pääosin Tanskasta, mutta myös muualta EU-alueelta.
McDonald’sin globaalisti lanseerattu Big Arch -hampurilainen tuli Suomessa myyntiin keväällä. Ketjun suurimmassa hampurilaisessa on kaksi pihviä. Suomessa isoja hampurilaisia on myyty aiemminkin. Kuva: Lari LievonenKotimaista lihaa Suomen McDonald’s ei käytä, kertoo toimitusjohtaja Olli Johansson.
”Maito ja luomukananmunat ovat kotimaisia, ja sämpylät valmistaa Lantmännen Unibake Vantaan Petikossa suomalaisesta viljasta”, kertoo Johansson.
Salico käsittelee Suomessa salaatit ja vihannekset, mutta ne eivät ole kotimaisia.
Lisäksi McDonald’s käyttää globaalisti Huhtamäen kotimaisia pakkausmateriaaleja.
Ranskanperunat tulevat Saksasta, samoin juusto.
”Meillä on aika isot volyymit, päivittäin käy lähes 100 000 asiakasta.”
Kiinnostaako kotimaisuus asiakasta?
”Mielestäni tärkeintä on, että ruoka laadukasta. Ihmiset luottavat, että meiltä saa tasalaatuista ja turvallista ruokaa. Meillä on todella tarkat auditoinnit tavarantoimittajille plus ruuan turvallisuudelle keittiöissä”, sanoo Johansson.
Hänen mukaansa McDonald’s ostaa mielellään kotimaisia raaka-aineita. Kotimaisuuden kasvattaminen on Johanssonin mukaan mahdollista, mutta saatavuuden pitää olla kunnossa.
”Meillä on aika isot volyymit, päivittäin käy lähes 100 000 asiakasta. On tärkeää, että pystymme varmistamaan saatavuuden jatkuvasti.”
Suomen, Ruotsin ja Tanskan McDonald’sit tekevät hankinnoissaan tiivistä yhteistyötä. Pohjoismaisella yhteistyöllä pystytään Johanssonin mukaan vastaamaan isoihin asiakasvolyymeihin hyvin.
McDonald’s ei Olli Johanssonin mukaan hinnoittele kasvisruokaa automaattisesti lihatuotteita halvemmaksi, kuten kilpailija Hesburger tekee. Kuva: Lari Lievonen
McDonald’s on panostanut asioinnin helppouteen, kertoo Olli Johansson. Ruuat voi tilata puhelimella myös suoraan pöydästä asioimatta tiskillä tai kioskilla. Kuva: Lari LievonenPikaruokaketju avasi viime vuonna Suomessa kymmenen uutta ravintolaa, muun muassa Savonlinnaan, Vihtiin, Kaarinaan ja Kangasalle.
Tänä vuonna uusia ravintoloita avautuu kaksi, Vantaan Kivistöön ja Helsingin Mikonkadulle loppuvuonna.
”Mahdollisuuksia laajentaa on mielestäni vielä, joko isoissa kaupungeissa tai uusille paikkakunnille.”
Johanssonin mukaan uusien ravintoloiden sijainteja ei ratkaista paikkakunnan asukasmäärän perusteella.
”Arvioimme myös työpaikkoja ja ohikulkuliikennettä. Kyse on kokonaisuudesta.”
McDonald’s
McDonald’silla on Suomessa noin 4 300 työntekijää. Yksi ravintola työllistää tyypillisesti 40–60 henkeä
Työntekijöiden keski-ikä on 22 vuotta. Viime vuosina työsuhteiden kesto on pidentynyt.
Ketjun ravintoloista 67 on 12 franchising-yrittäjän omistuksessa. Emoyhtiöllä on 22 ravintolaa, pääosin pääkaupunkiseudulla ja Turun alueella.
Viime vuonna McDonald’sin myynti kasvoi 341 miljoonaan euroon, mikä on historian korkein lukema Suomessa. Kasvua edellisvuoteen kertyi kolme prosenttia.
McDonald’s on kuudetta vuotta pikaruuassa Suomen markkinajohtaja.
Emoyhtiö Food Folk Suomen liikevaihto oli viime vuonna noin 110 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 11 miljoonaa euroa.
Nyt Suomessa on 89 McDonald’s-ravintolaa. Kun Johansson aloitti McDonald’silla 12 vuotta sitten, ravintoloita oli 82.
Tappiollinen liiketoiminta on saatu käännettyä kannattavaksi.
McDonald’sin Suomen myynti kasvoi viime vuonna uuteen ennätykseen.
Viime vuonna emoyhtiö ja franchise-yrittäjät käyttivät investointeihin yli 30 miljoonaa euroa, kertoo Johansson.
Ravintoloita on uudistettu. Lisäksi valikoimaan on tuotu premium-hampurilaiset. Ne tarjoavat makunautintoja.
Helsingissä Meilahden McDonald’sissa on autokaista. Yksi McDonald’sin tunnetuimmista tuotteista, ”euron juusto”, maksaa nykyisin 2,20 euroa. Kuva: Lari LievonenTalouden kangerrellessa taas kuluttajiin vetoavat halvat hinnat.
Johanssonin mukaan McDonald’s voi menestyä sekä talouden alamäessä että nousukaudella.
”Vahvuuksiamme ovat hyvä vastine rahalle ja asioinnin helppous. Menee taloudessa paremmin tai huonommin, panostamme niihin.”
Olli Johanssonin mukaan ravintolabisnes ei ole keskittynyt Suomessa liikaa. ”Suomessa on itse asiassa todella paljon ravintolatarjontaa. On isompia brändejä, mutta myös paljon paikallisia.” Kuva: Lari LievonenVegaanihampurilainen poistui McDonald’sin valikoimasta kesäkuussa. Asiakaspalautetta alkoi tulla sen verran, että se palautettiin takaisin pian.
Soijapohjainen vegaanihampurilainen tuli McDonald’sin valikoimaan 2017. Nykyään pihvi on vehnäproteiinia.
Johanssonin mukaan vegaanituotteiden kysyntä kasvoi aiemmin mutta viimeisen parin vuoden aikana kasvu on ollut hitaampaa.
”Uskon, että ne edelleen kasvavat.”
McDonald’s ei Johanssonin mukaan hinnoittele kasvisruokaa automaattisesti lihatuotteita halvemmaksi, kuten kilpailija Hesburger tekee.
”Hinnoittelu perustuu sekä kustannuksiin että asiakaskysyntään. Meillä ei ole kasvistuotteille eri hinnoitteluperiaatteet kuin muille tuotteille.”
Kestävyystoimia
Suomen McDonald’s on mukana Lantmännenin Ilmasto & luonto -viljelyohjelmassa, jossa kehitetään kestävää vehnän viljelyä.
Tavoitteena on vähentää ilmastovaikutuksia ja tukea luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi käyttämällä työkoneissa biopolttoaineita ja kylvämällä pelloille pölyttäjille kukkivia vyöhykkeitä.
Neljäsosa Suomen McDonald’sin sämpylöiden vehnästä tuotetaan satovuonna 2026 ohjelman mukaisesti.
Toimenpiteiden arvioidaan vähentävän kotimaisen vehnän viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä jopa 30 prosenttia verrattuna lähtötilanteeseen, joka on viiden vuoden keskiarvo tilastollisista ja arvioiduista tiedoista vuosina 2020–2024.
Tänä vuonna ohjelmaan osallistuu 18 vehnänviljelijää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
