Leader-rahoituksen muutokset herättävät huolta maaseudulla. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
”Jatko ei ole itsestäänselvyys” – Leader-rahoituksen muutokset aiheuttavat huolta maaseudulla
Kehittämisyhdistys Leader Kärki ry toivoo nopeita päätöksiä. Aikataulu on tiukka, sillä uusi ohjelmakausi alkaa vuoden 2028 alusta.Tilaajalle
Leader-rahoituksen voimin on kehitetty maaseutua vuosikymmenten ajan. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoMaaseudun kehittämiseen tarkoitetun Leader-rahoituksen uudistukset Euroopan komission toimesta herättävät huolta.
Aiemmin jäsenmaille pakollinen Leader takasi Suomessa EU-komission määräämän pakollisen 5 prosentin minimin maaseuturahoituksesta. Komission uusi rahoituskehysesitys vuosille 2028–2034 uhkaa kuitenkin poistaa Leader-toiminnalta aiemmin korvamerkityn rahoituksen.
Jatkossa EU:n jäsenmaat voivat päättää itse Leader-toiminnan rahoittamisen laajuudesta. Tämä herättää huolta kehittämisyhdistys Leader Kärki ry:ssä.
”Leader-toiminnan jatko ei ole itsestäänselvyys – pian Suomessa päätetään siitä, millaiset mahdollisuudet paikallisella kehittämisellä on vuoden 2027 jälkeen”, todetaan yhdistyksen maaliskuussa julkaisemassa kannanotossa.
Yhdistyksen toiminnanjohtajan Riitta Baggen mukaan epätietoisuus jatkosta on varjostanut kevättä. Valmistelujen suunnasta on koitettu saada tietoa, mutta sitä tihkuu hyvin vähän.
”Olemme aikamoisen epätietoisuuden vallassa tällä hetkellä. Suuri pelko on tietysti se, että osaavaa väkeä siirtyy muihin töihin täältä Leader-ryhmistä.”
Hän toivookin nopeita päätöksiä. Aikataulu on tiukka, sillä uusi ohjelmakausi alkaa 2028 vuoden alusta. Aikaa sen suunnitteluun on vain puolitoista vuotta.
”Tässä kohtaa ei vielä tiedetä mitään. Se on aika haasteellinen hetki hallituksille ja toiminnanjohtajalle. Olisi kyllä tosi hyvä juttu päästä suunnittelemaan tulevaa rahoituskautta ja tekemään uutta kehittämisstrategiaa”, Bagge kertoo.
”Olemme aikamoisen epätietoisuuden vallassa tällä hetkellä. Suuri pelko on tietysti se, että osaavaa väkeä siirtyy muihin töihin täältä Leader-ryhmistä.”
Muutosten myötä suurin huoli on resursseissa.
”Nyt kun rahoitus on kansallisten päätösten varassa, herää huoli siitä, miten varoja ohjautuu tällaiseen paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Toiveissa kuitenkin on, että maaseutualueiden pienemmätkin toimijat olisivat jatkossakin elinkelpoisia ja mahdollisuus toteuttaa paikallislähtöistä toimintaa säilyisi.”
Erityisen huolen kohteeksi nostettu Imatran seudun Leader-ryhmä on Baggen mukaan kohtalaisen pieni. Sen kaltaisilla rajaseudulla päänvaivaa syntyy eri palveluista ja paikallisesta infrasta.
”On todella tärkeää, että kuntalaiset ja paikalliset asukkaat itse tekevät asioita, ja niitä pitää jatkossakin tukea.”
Myös turvallisuus ja varautumisen teemat ovat Baggen mukaan nousseet esille.
”Pyrimme edistämään esimerkiksi kyläradioasiaa ja muutenkin sitten poikkeusoloihin varautumista. Leaderin kautta on rahoitettu myös valokuituyhteyksiin liittyviä tiedonvälitys- ja suunnitteluhankkeita, koska raja-seudulla tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat edelleen heikot.”
”Leaderin kautta on rahoitettu myös valokuituyhteyksiin liittyviä tiedonvälitys- ja suunnitteluhankkeita, koska raja-seudulla tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat edelleen heikot.”
30-vuotisjuhlavuottaan viettävän Leaderin työn tuloksia on Baggen mukaan pyritty tuomaan näkyvästi esille päättäjien suuntaan.
Rahoista käydään hänen mukaansa kuitenkin kova kisa.
”Tässä ajassa on selvästi näkyvissä se, että varoja on kaiken kaikkiaan vähemmän käytettävissä. Vaikka EU:n rahoitusvälineet, maaseuturahasto ja rakennerahastot ovat jatkossa samassa nipussa ja periaatteessa menossa hyvään suuntaan, rahan tarvitsijoita on paljon.”
Tähän mennessä Leader on hyödyntänyt maaseuturahaston rahoja. Jatkossa käytettävissä voisi olla Baggen mukaan niin Euroopan sosiaalirahastoa kuin EAKRia, kuten Leaderin ihan ensimetreillä 1990-luvun lopulla.
Maaseuturahastosta aiemmin varattu 5 prosentin kaltainen korvamerkintä olisi Leaderille tervetullut.
Baggen mukaan Leaderilla on Suomessa 30 vuoden aikana muodostunut toimiva verkosto, jonka osaavalle työväelle hän toivoo tehtävää jatkossakin.
Imatran seudun Leader-ryhmä on Baggen mukaan kohtalaisen pieni. Rahoitus kuluvalle viisivuotiselle kaudelle on ollut 3,6 miljoonaa euroa, joka sisältää myös kuntien 20 prosentin rahoitusosuuden.
Alueen Leader-toiminta pysynee Baggen mukaan jatkossakin todennäköisesti pienimuotoisena, eikä alueella rahoiteta suuria satojentuhansien hankkeita.
Sellaiseen ei olla tähdättykään, vaan tavoitteena on saada aikaan hyviä pieniä alkuja ja kannustaa ihmisiä ryhtymään itse toimintaan.
”Monessa kohtaa rahoitus voi olla myöskin vähän sellainen siemenrahan tyyppinen asia, josta voi kasvaa isompia juttuja. Tästä syystä rahasummat eivät ole mitään valtavia, mutta niillä on suuri merkitys meidän toiminnassa”, Bagge kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
