Lukijalta: Suomi tarvitsee Leader-rahoitusta myös tulevina vuosina

EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikka on historiallisen suuren muutoksen edessä, kun EU:n rahoituskehys vuosille 2028–2034 astuu voimaan. Maaseudun kehittämiseen kohdistuva yritysten, tutkimuslaitosten, oppilaitosten sekä järjestöjen hyödyntämä rahoitus on vähenemässä, ja myös yhdistyksille, kyläyhteisöille ja mikroyrityksille merkityksellisen Leader-toiminnan asema on muutoksessa.

Suomessa Leader-toiminta on 30 vuoden aikana kasvanut satojentuhansien ihmisten ja toimijoiden verkostoksi. Se on yhteisölähtöinen tapa kehittää alueita paikallisten tarpeiden pohjalta ja antaa suomalaisille mahdollisuuden vaikuttaa oman asuinympäristönsä tulevaisuuteen. Huomionarvoista on, että 90 prosenttia Leader-rahoituksen hakijoista on uusia.

Leader-rahoituksella syntyy palveluja, kulttuuria ja työpaikkoja sekä liikuntaympäristöjä ja yhteisöllisiä tiloja.

Paikallisille yhteisöille Leader on käytännössä ainoa todellinen kehittämisrahoituksen lähde ja keino uudistaa kylien olosuhteita ja toimintaa. Leader-rahoitus uudistaa mikroyrityksiä ja tukee paikallista yrittäjyyttä. Leader-rahoituksen tulee jatkossakin olla maaseudun monialaisten yritysten hyödynnettävissä maa- ja metsätalousyritysten lisäksi.

Leader-toiminta on koko elinkaarensa ajan jatkuvasti uudistunut. Leader-rahoitukseen on saatu uusia välineitä esimerkiksi yritysten omistajanvaihdoksiin, maatilojen kokeiluihin ja energiaratkaisuihin. Leader-rahoituksella on käynnistetty vihreää siirtymää, paikallista energiaomavaraisuutta sekä varautumista ja kokonaisturvallisuutta edistäviä toimia.

Elävät ja yritteliäät paikallisyhteisöt ovat kestävän ja turvallisen Suomen perusta. Siksi Leader-rahoituksen tulee jatkua ja sen asema on turvattava myös tulevalla EU:n rahoituskaudella.

Leader-toiminta on otettava käyttöön nykyistä laajemmin alueiden kehittämisessä.

Suvi Louhelainen

toiminnanjohtaja

Heli Walls

Leader-työn kehittämispäällikkö

Suomen Kylät ry