Lukijalta: Kiinteistöverouudistus kurittaisi erityisesti maaseudun omakotitaloja ja entisiä maatiloja

Hallituksen suunnittelemassa uudistuksessa kiinteistöveron potentiaalista enimmäismäärää on aikomus korottaa yli miljardilla ja maaseudulla rakennuksia omistavat laittaa maksumieheksi. Näyttää siltä, että uudistusta valmistellaan vain kaupunkien ehdoilla.

Rakentamiskustannusten käyttäminen perusarvon pohjana merkitsee kiinteistöverotusarvojen selvää nousua nykyiseen verrattuna. Esimerkiksi asuinrakennusten kiinteistöverotusarvot voivat nousta kaksinkertaisiksi. Rakennusmaan osalta toteutuisi sama kehitys. Esitys kiristäisi merkittävästi asumisen kiinteistöverotusta.

Kiinteistöverojärjestelmä luotiin aikanaan, kun haluttiin eroon muun muassa katumaksuista, joilla korvattiin teiden kunnossapito- ja aurauskustannukset. Kaava-alueiden ulkopuolella yksityisteistä on huolehdittu aina itse. Nykyään kiinteistövero ajatellaan vähän kuin varallisuusverona, joka kohdistuu vain pieneen osaan varallisuudesta. Mielestäni se ei ole oikeudenmukaista.

Kiinteistövero on hyvä kannustin tontin tai rakennuksen käyttöön ahtaalla pääkaupunkiseudulla. Näin koetetaan ehkäistä, että keinottelijat eivät vain jää odottelemaan tulevaa arvonnousua. Maaseudulla sen sijaan moni rakennus on arvokas vain käyttötarkoituksessaan tai kulttuurihistoriallisesti.

Maatalouden tuotantorakennuksilla ei ole usein myyntiarvoa ollenkaan. Nyt jopa jo verotuksessa poistettujen rakennusten arvo määrittyisi keskimääräisten vastaavien rakennusten rakentamiskustannusten pohjalta. Se nostaisi kiinteistöverotusarvoja selvästi nykyiseen verrattuna.

Mielestäni tuotantorakennukset tulisi poistaa verotuksesta kuten esimerkiksi Ruotsissa. Keskusta teki tästä viime syksynä lakialoitteen – huonolla menestyksellä.

Toinen mahdollisuus helpottaa tuotantorakennuksiin investoineita olisi käyttää edelleen poistamatonta menojäännösarvoa mutta vähentää laina ennen arvostuksen mittausta. Näinhän tehdään esimerkiksi määritettäessä osakeyhtiön käypä arvo perintöverossa.

Eriarvoistavan esityksen sijaan kiinteistöt olisi syytä jakaa niin, että haja-asutusalueilla kiinteistöveroprosentin alaraja olisi pienempi kuin taajamissa. Arvostusperiaatteiden tulisi huomioida tällä tavoin alueelliset erot. Maaseutupitäjissä kiinteistöverotulo on tavallisesti vain muutama prosentti verotuloista eikä näin ollen paikkaa tulovajetta.

Anne Kalmari

kansanedustaja (kesk.)