
Pohjoismaiset kilpailijat etenevät jo vauhdilla Ukrainan markkinoilla.
Ruotsilla on jo 9 hengen toimisto Kiovassa tukemassa ruotsalaisyritysten ponnisteluja Ukrainassa. Myös Tanska on Suomea edellä. Yhdysvalloilla on Kiovassa peräti 40 henkeä.
”Oikea hetki on nyt tai meni jo”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton Pro Ukraina -hankkeen projektijohtaja Lauri Veijalainen liiton tilaisuudessa keskiviikkona.
Hankkeen tavoitteena on saada Ukrainaan 200 uutta suomalaista vientiyritystä seuraavan kahden vuoden aikana.
300 yritystä ilmaisi alustavan kiinnostuksen projektiin.
Ensimmäisen kuukauden aikana mukaan liittyi 30 suomalaista yritystä, joiden liikevaihdon kokoluokka on ollut 5 miljoonasta eurosta 7 miljardiin euroon.
Aktiivisimmat mukaan lähteneet toimialat ovat olleet rakentaminen ja siihen liittyvät palvelut, energia, suojat, koneet ja koulutus.
”Alkuinnostus Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumisesta on korkea”, kertoo Veijalainen, joka on tavannut syksyn aikana kymmeniä Ukrainan-vientiä harkitsevia suomalaisyrityksiä.
300 yritystä ilmaisi alustavan kiinnostuksen projektiin.
Ukrainan markkinoilla toimii jo kymmeniä suomalaisyrityksiä.
Matkustus Ukrainaan on hidasta, mutta matkavakuutuksia on saatavilla.
Veijalaisen mukaan yrityksiltä on tullut palautetta, että aloitus Ukrainassa on ollut hankala.
Maa on sodassa, korruptio-ongelma on edelleen olemassa ja markkina tuntematon. Ukrainan markkina ei ole sama kuin Venäjän markkina. Venäjä-kaupan asiantuntijoita on paljon, mutta harvalla on kokemusta Ukrainasta.
Matkustus Ukrainaan on hidasta, mutta matkavakuutuksia on nykyään saatavilla.
Fyysiseen työhön on haettu työntekijöitä Keski-Aasian ”staneista”, esimerkiksi Tadžikistanista.
Jälleenrakennus on maassa käynnissä. Vuosittaiset investoinnit ovat 15 miljardia euroa. Koko jälleenrakennuksen arvoksi Maailmanpankki ennustaa noin 500 miljardia euroa.
”Kiovan talousfoorumissa näkyi selvästi, että jälleenrakennus on käynnistynyt”, kertoo Veijalainen kokemuksistaan lokakuun puolivälissä.
Ukrainalaisyrityksiä riivaavat Veijalaisen mukaan etenkin toimitusketjujen epävakaus ja työvoiman puute. Osa miehistä on rintamalla, osa on poistunut maasta. Osa ei halua tulla töihin, jotta ei joutuisi rintamalle.
Fyysiseen työhön on haettu työntekijöitä Keski-Aasian ”staneista”, esimerkiksi Tadžikistanista.
”Toivotaan koordinaatiota eurooppalaiseen joukkuepeliin.”
EK:n jälleenrakennuksesta ja Ukraina-toimista vastaava johtaja Petri Vuorion mukaan EK on pitänyt Brysselissä esillä, että EU:n pitäisi laatia strateginen jälleenrakennussuunnitelma.
”Toivotaan koordinaatiota eurooppalaiseen joukkuepeliin.”
”Ukrainan jälleenrakentaminen eurooppalaisin teknisin standardein edistää vahvasti Ukrainan EU-jäsenyyspolun edistymistä ja nopeutumista.”
Myös Intialle on vaikea asettaa pakotteita, kun EU käy samalla vapaakauppasopimusneuvotteluja jättimaan kanssa.
Tänään torstaina Brysselissä alkava EU-huippukokous pui unionin 19. pakotepakettia ja Venäjältä jäädytettyjä lähes 200 miljardin euron varoja.
Vuorio ei usko, että jäädytetyistä varoista päästään sopuun kokouksessa, mutta tämän vuoden puolella kuitenkin.
Komissio sai syyskuussa valmiiksi ehdotuksensa paketista, joka kieltäisi venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin Euroopan markkinoille, lisäisi pakotelistalle 118 uutta Venäjän varjolaivaston alusta ja toisi ennakkotietojen mukaan pakotteiden piiriin myös kolmansia maita, jotka mahdollistavat Venäjän sodankäynnin jatkamisen käymällä kauppaa Venäjän kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Kiina ja Intia.
Kiinasta tulee 52 prosenttia EU:n kriittisestä tuonnista, huomauttaa Vuorio. Kiina on jo kiristänyt ruuvia ja vastaus saattaa tulla Brysselistä lähipäivinä, Vuorio ennakoi.
Myös Intialle on vaikea asettaa pakotteita, kun EU käy samalla vapaakauppasopimusneuvotteluja jättimaan kanssa.