Venäjältä virtaa edelleen putkea pitkin öljyä EU-alueelle, esimerkiksi Slovakian öljynjalostusteollisuudelle. Kuva: Simicek, Vladimir;EC - Audiovisual Service;Agence France-Presse (AFP);
Ville Niinistö lopettaisi energian tuonnin Venäjältä pysyvästi ‒ ”Putin taipuu, jos saartorengas on maksimaalinen”
Trumpin aikana pakotteet ovat löystyneet, mutta USA:n paine auttaa, kun EU ajaa alas venäläisen kaasun ja öljyn tuontia.TilaajalleBryssel
Ville Niinistö (vihr.) johtaa EU-parlamentin Venäjä-valtuuskuntaa. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESVille Niinistö (vihr.) nousi parlamentin Venäjä-valtuuskunnan puheenjohtajaksi vuoden 2024 eurovaalien jälkeen. Lisäksi suomalaismeppi on parlamentin ja sen teollisuusvaliokunnan pääneuvottelija, kun lakiesitystä Venäjän kaasun ja öljyntuonnin kieltämisestä valmistellaan.
”Me haluamme, että EU-maiden pitkät kaasuntuontisopimukset Venäjän kanssa kielletään lainsäädännöllä jo ensi vuoden loppuun mennessä. EU-komissio on nyt uudessa pakotepaketissa taipumassa samaan Venäjältä tuotavan LNG-kaasun kanssa”, Niinistö erittelee.
Parlamentissa valmistellaan lakiesitystä, jolla kaasun tuonti Venäjältä kiellettäisiin pysyvästi.
Komissio toteuttaisi kiellon Venäjän vastaisilla pakotteilla, eli se olisi väliaikainen ja voitaisiin periaatteessa purkaa, kun sota loppuu.
”Me lähdemme siitä, että Venäjä on kaasun toimittajana epäluotettava ja se pitää sulkea markkinoilta pois pysyvästi”, Niinistö tähdentää.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpista on Niinistön mukaan ollut apua, kun lakiesityksestä on neuvoteltu komission kanssa. Yhdysvaltain johtaja on vaatinut EU:ta lopettamaan öljyn tuonnin Venäjältä sekä olemaan tiukempi Intiaa ja Kiinaa kohtaan.
”Komissio kieltäisi öljyn tuonnin vuoden 2027 loppuun mennessä pakotteilla ja kansallisilla suosituksilla. Siirtymäaika olisi siis pitkä eikä kielto olisi sitova. Me haluamme, että venäläisen öljyn tuonti kielletään lailla ja että myös jatkojalostetut öljytuotteet ovat kiellon piirissä”, Niinistö listaa.
Parlamentin enemmistö kannattaa Venäjän eristämistä.
Näin kattava eristäminen on EU:ssa kuitenkin vaikeaa. Jäsenmaat, joiden on päätettävä yksimielisesti, vetävät eri suuntiin ja myös EU-parlamentissa kansalliset intressit sotkevat pakkaa.
Ville Niinistön mukaan EU-parlamentin vasemmalta laidalta löytyy myös paljon Venäjä-myötäilijöitä. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES”Laitaoikeiston ryhmissä on selkeästi Venäjä-mielisiä. Sama koskee vasemmistoa. Suomen Vasemmistoliitto antaa omasta ryhmästään tässä suhteessa liian ruusuisen kuvan. Silti tiukkaa Venäjä-linjaa vetävillä on parlamentissa selvä enemmistö”, Niinistö laskee, mutta korostaa samaan hengenvetoon, että kaikki eivät edelleenkään näe Venäjää yhtä suurena etupiiriään kasvattavana uhkana.
”Pohjoismaalaiset, puolalaiset ja baltit tunnistavat tämän, mutta espanjalaiset, italialaiset, ranskalaiset ja osin myös saksalaiset ovat maltillisempia erityisesti, kun kyse on kaasusta”, hän jatkaa.
Lännellä on keinot pakottaa Putin neuvottelupöytään.
Niinistö uskoo edelleen siihen, että lännellä on mahdollisuus pakottaa Venäjän presidentti Vladimir Putin neuvottelupöytään tekemään Ukrainan ja Euroopan kannalta kestävää ja siedettävää rauhanratkaisua. Sotilaallisen tuen tuntuva lisääminen on hänen mukaan oleellista, mutta se yksin ei riitä.
”Vaikka sotilaallista tukea lisättäisiin, en näe, että tilanne rintamalla muuttuisi Ukrainan kannalta edullisemmaksi, jos taloudellista saartorengasta ei kiristetä merkittävästi.”
”Maksimaalisella taloudellisella saartorenkaalla, jossa USA on mukana ja jota EU rakentaa tosissaan, Venäjän edellytykset työntää rintamaa syvemmälle Ukrainassa pystytään pysäyttämään puolen vuoden aikana”, Niinistö täsmentää näkemystään.
EU pystyi koordinoimaan Venäjän vastaisia pakotteita Yhdysvaltain kanssa paremmin, kun Joe Biden (vas.) oli presidentti. Biden ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapasivat Brysselissä kuukausi sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Kuva: Christophe LicoppeHän muistuttaa kuitenkin realiteeteista Yhdysvaltojen suhteen.
Trumpin edeltäjä Joe Biden määräsi yhtenä viimeisistä virkatoimistaan tehokkaat toissijaiset pakotteet varjolaivastoa vastaan.
”Niiden valvonta ja toimeenpano ei Trumpin aikana ole kuitenkaan ollut yhtä tiukkaa”, Niinistö huomauttaa.
Eurooppalaisten johtajien taivuttelusta huolimatta Yhdysvaltain johtaja ei myöskään ole lähtenyt painostamaan Putinia uusilla pakotteilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
