Turvemaan muuttaminen takaisin suoksi kiinnostaa monia Venäjän naapureita

Puolet EU-maiden suomaasta on ojitettu ja kuivattu. Iso osa pinta-alasta on kuivattu pelloksi.

Näin on vuosikymmenten ajan toimittu, mutta nyt ajatus turvemaan muuttamisesta takaisin suoksi on alkanut nostaa päätään monessa Venäjän kanssa rajan jakavassa maassa.

Ajatuksena on vaikeuttaa venäläisten joukkojen etenemistä.

Pisimmällä lienee Puola, joka julkisti viime vuonna 2,3 miljardin euron ohjelman rajaturvallisuuden parantamiseen, Politico -lehti kirjoittaa.

Laaja ohjelma sisältää myös luonnollisten esteiden rakentamista estämään sotilaskulkuneuvojen etenemistä.

Tavoitteena on nostaa pohjaveden pintaa, laajentaa jokien tulva-alueita, palauttaa luontaisia kosteikkoja ja ennallistaa metsiä.

Jos vettäminen aloitetaan, se tehdään aluksi valtion omistamilla mailla.

Soistamista puolustustarkoituksessa harkitaan myös Baltian maissa.

Viro, Latvia ja Liettua haluavat ottaa jo olemassa olevat suomaat mukaan puolustuslinjaan, mutta varsinaista ennallistamista ei vielä ole tehty.

Virossa soita on jo ennallistettu osana ympäristöohjelmia, mutta keskustelu puolustustarkoitukseen ennallistamisesta on vasta aloitettu.

Maastoesteiden käyttö sotimisessa ei ole uusi ajatus, mutta aiemmin soita ei ole ennen rakennettu puolustusesteeksi, Politico kertoo.

Turvemaata Euroopassa on erityisesti pohjoisessa, mutta myös Baltian maissa ja Puolassa.

Turvemaiden ennallistaminen takaisin soiksi palvelisi myös EU:n ympäristötavoitteita. Monimuotoisuuden paranemisen lisäksi myös hiilinielut vahvistuvat.

Maailman pinta-alasta suot ovat noin kolme prosenttia, mutta ne ovat varastoineet noin tuplasti enemmän hiiltä kuin maailman metsät.

Politico -lehden mukaan turvemaiden vettäminen olisi edullinen ja suoraviivainen ratkaisu päästä EU:n ennallistamisen tavoitteisiin.

Hiilipäästöjen vähentämiseen ja puolustustarkoitukseen vettäminen olisi nopea keino. Suoluonnon palauttaminen sen sijaan kestää vuosikausia.

Ukrainassa vettämistaktiikasta saatiin esimakua jo Venäjän hyökkäyssodan alkaessa.

Politicon mukaan Venäjän uhatessa vallata Kiovan helmikuussa 2022, ukrainalaiset räjäyttivät maan koillisosissa kiemurtelevan Irpin -joen padon.

Kuvat mutaan juuttuneista venäläistankeista levisivät ympäri maailman. Venäjä ei yltänyt Kiovaan asti.

Irpinin padon räjäyttäminen ei ennallistanut luontoa ja oli taloudellisesti vahingollista. Vesi tuli alueelle ryöppynä, eikä luonto ehtinyt sopeutua. Paikallisten kodit ja maat jäivät veden alle.

Maastoesteenä se sen sijaan toimi loistavasti.