

”Sekä Washingtonissa että Berliinissä elää epärealistinen käsitys siitä, että Venäjä toteuttaisi uhkauksensa käyttää ydinaseita Ukrainassa. Tämä pelko on kuitenkin toistaiseksi jarruttanut lännen aseavun toimittamista Ukrainaan.”
USA:n Euroopan-joukkojen entinen komentaja kenraaliluutnantti Ben Hodges (2014–2017) perusteli kantaansa maanantaina Turun yliopistolla järjestetyssä Itämeri-foorumissa sillä, että Venäjälle olisi ydinaseen käytöstä pelkkää haittaa – niin taistelukentällä kuin Naton rajulla vastaiskullakin.
”Tiedämme, että Venäjällä on käytössään tuhansia ydinkärkiä, eikä se välitä, montako ihmistä iskussa kuolisi. Hyöty iskusta olisi Venäjälle kuitenkin täysi nolla.”
Vuosi sitten Venäjä ilmoitti, että se voisi käyttää ydinasettakin Ukrainassa. Niiden siirto osaksi Valko-Venäjään ei muuta asiaa ohjusten käyttökelpoisuudesta tai käytön todennäköisyydestäkään.
”Lisäksi se johtaisi Naton vastaiskuun, jollaista Venäjä ei varmasti halua. Siitä on oma presidenttini (Joe Biden) varoittanut Venäjää ja presidentti Putinia jyrkästi”, Ben Hodges kertoi MT:n haastattelussa.

Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jyri Raitasalo arvioi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainassa olleen pahimman laatuinen arviointivirhe:
”He ovat nyt keskellä sotkua eivätkä tiedä, miten päästä irti. Harjoittamansa hybridisodan valheilla ja lahjuksilla Venäjä oli jo hävinnyt Ukrainassa. Nyt keskittäessään joukkonsa Ukrainan rintamille, Kuolan niemimaa ja Pietarin alue ovat menettäneet sotilaallisen merkityksensä.”
Venäjä on siirtänyt sotilaitaan esimerkiksi Karjalan Alakurtin sotilastukikohdasta.
Venäjä rakentaa ja kouluttaa nämä sotilaspiirinsä uudestaan, se on varmaa, mutta vie pitkän aikaa. Raitasalo summasi paneelissa, että ”huonolla sotilaallisella johtamisella voi tehdä paljon pahaa.”
Karjalan prikaati on 3 500 miehen joukko-osasto Vekarajärvellä itärajan tuntumassa. Nato-joukoille se oli viime vuonna Nato-yhteisharjoituksen keskus, johon osallistui 400 miestä ja toistasataa Naton panssariajoneuvoa. Vastaavissa harjoituksissa prikaati haluaa Raitasalon mukaan jatkossakin olla mukana.

Baltic Sea Region -säätiön maanantaina Turun yliopistolla järjestämä Itämeri-foorumi keskittyi tänä vuonna turvallisuuteen. Professori ja Centrum Balticum -säätiön johtaja Kari Liuhto otti seminaarin avauspuheessa niin ikään kantaa Venäjän uhkailuun ydinaseilla:
”Jos Venäjä jatkaa uhkailua Ukrainan tai Naton jäsenmaiden suuntaan ydinaseiden käytöllä, minusta lännen tulisi merkittävästi kiristää pakotteitaan Venäjän suuntaan.
Liuhdon mielestä ydinaseille uhkailun jatkuessa, taloussuhteet Venäjään tulisi katkaista kokonaan.
Vaikkakin muu talousvaihto Venäjän kanssa on kutistunut muutamaan prosenttiin, vajaat 10 prosenttia Euroopan maakaasusta tulee yhä Venäjältä.
Lisäksi Venäjän raakaöljyn viennistä kaksi kolmasosaa kulkee yhä meritse Itämerellä. Tankkerionnettomuuden riski on ilmeinen, koska Venäjän käyttämät tankkerit ovat ilman kaksoispohjaa ja riittäviä vakuutuksia öljyonnettomuuden varalle.
Uraanin tuontia ei EU ole vielä kieltänyt. Suomi on tehnyt poliittisen päätöksen lopettaa uraanipolttoaineen tuonnin Venäjältä.