• Lukijalta: EU on palautettava juurilleen – vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistäjäksi

    Sen sijaan, että jalostaisimme EU:ta, meidän tulisi pikemminkin palauttaa EU vahvojen kansallisvaltioiden yhteenliittymäksi, kirjoittaa Katriina Hiippavuori.
    EU:n lippu.
    EU:n lippu. Kuva: Terhi Piispa-Helisten
    Uutiset|Politiikka
    2.3.202414:30
    Lukijalta
    Katriina Hiippavuori

    EU:sta on muodostunut sen alkuperäisen ajatuksen irvikuva, jossa kansanvallan ulottumattomissa toimiva komission säädösapparaatti puskee ulos toinen toistaan kummallisempia säädöksiä, esimerkkeinä vaikkapa pullonkorkkiuudistus, polttomoottoriautojen kieltäminen ja metsäpolitiikan linjaukset.

    On järjetöntä, että verrattain pieni komission joukko päättää asioista, joihin heillä ei tunnu olevan minkäänlaista kosketusta. Jopa omaisuudensuoja tuntuu olevan yhä enemmässä määrin uhattuna.

    Minkälaisten arvojen perustukselle EU on aikanaan rakentunut ja miksi se luotiin? Euroopan unionin kristillisdemokraattiset perustajaisät olivat rakentamassa eurooppalaista yhteisöä, joka yhdistäisi valtiot ja turvaisi rauhan aiemmin sotaisassa Euroopassa. EU otti ensiaskeleensa ennen kaikkea taloudellisessa yhteistyössä ja sen synnyttämässä keskinäisriippuvuudessa.

    Ajan myötä rauhanprojektista kumpusi yhteistyötä myös muille politiikan sektoreille. Unionin on toimittava kaikkialla vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Kristillinen ihmiskuva on näiden arvojen todellinen lähtökohta. Sen sijaan, että jalostaisimme EU:ta, meidän tulisi pikemminkin palauttaa EU vahvojen kansallisvaltioiden yhteenliittymäksi.

    Seuraavan Euroopan parlamentin ja komission johdolla luotsataan EU:ta seuraavan viiden vuoden ajan. Järjen ääni sanoo, että EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen EU-politiikan prioriteetit ovat kilpailukyvyn edistäminen, EU:n globaalin roolin vahvistaminen, EU:n puolustusyhteistyön syventäminen, sisämarkkinoiden kehittäminen, talouskasvun vauhdittaminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja kansallinen päätöksenteko metsäpolitiikassa, ruoantuotannon omavaraisuuden turvaaminen, lähialueiden vakauttaminen sekä ulkorajojen vahvistaminen.

    Ennen kaikkea Suomen on oltava yhtenäinen ja vahva ennakkovaikuttaja Brysselin pöydissä!

    Koska lähes puolet eduskunnan käsiteltävistä asioista koskee EU-asioita, tarvitaan EU:hun sellaisia ihmisiä, jotka eivät unohda Suomen etua Brysselin pöydissä, painostuksenkaan alaisina. Suomen meppien on puolustettava Suomen ja suomalaisten kansallista etua, aina ja kaikkialla.

    Katriina Hiippavuori

    Kristillisdemokraattien 2. varapuheenjohtaja

    Lisää aiheesta
    • Suomen vaikuttaminen EU:n maa- ja metsätalouspolitiikkaan on oltava strategista, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa linjaa.

      Metsiensuojelu | Suomen on viimeistään nyt luovuttava mallioppilasasenteestaan

    • Ukraina alkaa neuvotella EU-jäsenyydestä.

      Ulkomaat | Lukijalta: EU laajenee ja se on ajankohtaista seuraavalle parlamentille – laajenemisella on vaikutuksia myös Suomeen

    • Puolan maatalouden sovittaminen osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa oli massiivinen haaste, kun Puolasta tuli unionin jäsen vuonna 2004. Nyt on sama haaste edessä Ukrainan kanssa. Kuvassa puolalainen viljelijä myy tuotteitaan varsovalaisella torilla vuonna 2003.

      Maatalous | Puolan uusi hallitus voi tuottaa karvaita pettymyksiä Brysselissä ja Kiovassa − yksi keskeinen syy löytyy maaseudulta

      Tilaajalle
    • Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on poistaa kannustinloukkuja, koska nykyinen järjestelmä ei Riitta Kuismasen mielestä kannusta työn vastaanottamiseen.

      Yhteiskunta | Lukijalta: Nyt on keskityttävä yhteiskuntaa yhdistäviin teemoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa