Metsänomistajista joka neljäs on nainen, mutta MTK:n metsäpäättäjistä vain joka kymmenes
Keskusliiton puheenjohtajistoissa on vain yksi nainen.
MTK:n valtuuskunnan kevätkokous huhtikuussa 2022. Valtuuskunnassa on 23 naisjäsentä. Kuva: Kimmo HaimiMTK:n luottamushenkilöissä naisten osuus vastaa jäsenten määrää maatalouden tehtävissä, mutta metsäpuolella naiset ovat reilusti aliedustettuina.
Naisten määrä maanviljelijöinä toimivista on 24 prosenttia ja esimerkiksi MTK:n ylimmässä päätöksentekijäelimessä valtuuskunnassa on naisia 29 prosenttia.
MTK:n johtokunnan yhdeksästä jäsenestä kaksi on naisia, joten prosentti on 22.
Metsänomistajista naisia on 41 prosenttia. Metsävaltuuskunnassa naisten osuus on kymmenen prosenttia.
Suurin osuus naisilla metsäpuolella on metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa. Siellä 1 412 valtuutetusta 15 prosenttia on naisia.
MTK:n puheenjohtajaksi on tällä hetkellä ehdolla kaksi miestä, istuva puheenjohtaja Juha Marttila ja haastaja Pekka Pesonen.
Marttilan mielestä naisten edustavuus johdossa on liian vähäistä.
”Vaikka onkin menty parempaan suuntaan, niin kovin hitaasti. Tasa-arvo-ohjelma on ollut pitkään ja sitä on päivitetty”, Marttila sanoo.
Pesonen näkee, että varsinkin nuorten naisten tuleminen mukaan ja investoiminen tiloihin on maaseutuelinkeinojen onnistumisen ja eloonjäämisen kynnyskysymys.
”Pitää varmistaa, että naisilla on tasapuolinen pääsy kaikkiin palveluihin erityisesti maankäytön ja rahoituksen osalta. Naisyrittäjien mukanaolo nuorissa viljelijöissä mahdollisimman tasapuolisesti on iso mittari politiikan onnistumiselle.”
MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin muistuttaa, että puheenjohtajakisassa on kaikki auki vielä. Ehdokkaita voi esittää valtuuskunnan kokoukseen saakka.
”Huolehditaan, että demokratia toimii ja ehdokasasettelu on avointa”, Wallin sanoo.
MTK:n puheenjohtaja ei ole koskaan ollut nainen.
MTK:n liittokokouksessa Porissa keväällä keskusteltiin tasa-arvosta.
”Järjestön luottamushallinnon kehittämistä ohjaa laaja tasa-arvon ja edustuksellisuuden tahto. Se on laajan liittokokouksen tahtotila, jota viedään käytännössä eteenpäin”, Wallin sanoo.
Wallin muistuttaa, että MTK:ssa tasa-arvokäsitys koskee sukupuolten lisäksi myös sukupolvia.
”Puhutaan erityisesti nuorista. Lisäksi on eri jäsenryhmät, metsänomistajat, viljelijät, kasvinviljelijät ja kotieläintuottajat sekä eri alueet. Sukupuoli on toki erikseen mainittu.”
Metsäpuolella muutosta voi aiheuttaa metsänhoitoyhdistysten määrän väheneminen tulevaisuudessa.
”Jos siinä yhteydessä päätetään sääntöjä uudistaa, tarjoaa se mahdollisuuden miettiä keinoja saada eri sukupuolten edustavuus paremmalle tasolle”, Marttila sanoo.
Asiasta puhuttiin metsävaltuuskunnan kokouksessa viime viikolla. Nyt matka valtuuskuntaan on pitkä, sillä se edellyttää nousua oman metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajaksi.
Säännöissä on pykälä, että toimielimissä on oltava molempia sukupuolia. Sekin on tuottanut välillä vaikeuksia.
Julkisuudessa Marttila on usein ollut puheenjohtajana MTK:n kasvot. Mutta myös johtokunnan naisjäsenet ovat usein esillä.
Kati Partanen valittiin viime keväänä WFO:n hallitukseen. WFO on maanviljelijöiden maailman keskusjärjestö ja Partasen tehtävä on kansainvälisesti vaikutusvaltainen.
Myös Susanna Valtonen, joka on johtokunnassa nuorten tuottajien edustajana, on kertonut tuottajien tilanteesta julkisuudessa usein.
MTK:n toimihenkilöistä naisia on miehiä enemmän.
Keskusjärjestön luottamuselinten puheenjohtajistoissa on yksi nainen, metsävaltuuskunnan varapuheenjohtaja Sari Lantta.
Liittojen puheenjohtajistoissa on yhteensä viisi naista.
- Osaston luetuimmat
