EU:n ilmastoneuvottelut juntturassa – polttomoottorikieltoa saatetaan arvioida uudelleen

EU:n ympäristöministerit kokoontuvat tänään torstaina Brysseliin keskustelemaan muun muassa EU-komission esittämästä vuoden 2040 ilmastotavoitteesta.

Tämän päivän kokouksessa piti alun perin saada aikaan sopu tavoitteen hyväksymisestä, mutta neuvottelut ovat jumiutuneet jäsenmaiden näkemyseroihin. Siksi asiasta käydään tänään keskustelua, mutta päätöksiä ei odoteta.

Suomesta kokoukseen osallistuu ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.).

EU-komissio esitti kesällä, että EU leikkaa päästöjään 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä suhteessa vuoden 1990 tasoon. Kyse on välitavoitteesta matkalla kohti vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitetta.

Tavoite on kuitenkin kohdannut nyt vastustusta jäsenmaissa, joissa poliittiset tuulet ovat kääntyneet oikeammalle sitten viime komissiokauden. Lisäksi monet ilmastotoimiin perinteisesti kriittisesti suhtautuneet Itä- ja Keski-Euroopan maat ovat esittäneet asiasta varauksia.

Ranska taas on halunnut, että keskustelu ilmastotoimista käydään ensin EU:n päämiestasolla eli käytännössä EU:n seuraavassa huippukokouksessa ennen kuin ministerit niistä päättävät.

Osa jäsenmaista on myös vaatinut polttomoottoriautojen myyntikiellon nostamista uudelleen pöydälle. Myyntikielto hyväksyttiin EU:ssa viime kaudella. Lain mukaan EU:ssa myytävien uusien autojen täytyy olla vuoden 2035 jälkeen nollapäästöisiä, mikä käytännössä kieltää uusien polttomoottoriautojen myynnin.

Nyt monet autojen suuret tuottajamaat, kuten Saksa, ovat vaatineet asian uudelleen arviointia. Ne ovat kytkeneet asian osaksi ilmastoneuvotteluita.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi viime viikolla pitämässään linjapuheessa ymmärtää, että polttomoottorikieltoa voidaan arvioida uudelleen.

Suomi on linjannut kannattavansa EU:n ilmastotavoitetta päästöjen leikkaamisesta 90 prosentilla. Myös perussuomalaiset taipui kannattamaan asiaa, vaikka puolue väläytteli vielä kesällä vastustavansa sitä.

Myös Suomen elinkeinoelämä on tukenut tavoitetta. EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen sanoi tiedotteessa, että EK toivoo asiassa nopeaa ratkaisua.

”Suomessa on vireillä yli 300 miljardin euron investoinnit puhtaaseen energiatalouteen ja teollisuuteen. Hankkeet etenevät toteutukseen ja päästöt vähenevät vain, jos kansallinen ja EU-tason ilmastopolitiikka antaa niille ennakoitavaa suuntaa”, hän sanoi.

Jos sopua ei saada aikaan, EU:lla on riski joutua seuraavaan YK:n ilmastokokoukseen ilman EU:n yhteistä kantaa.

Vaikka jäsenmaissa on vastahankaa toimista, EU:n kansalaisilta ilmastotoimet saavat Eurobarometrin kyselyn mukaan runsaasti tukea. Kesäkuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia EU:n kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja 81 prosenttia tukee EU:n tavoitteita hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

Komission 90 prosentin nettopäästövähennyssuosituksen taustalla on EU:n ilmastopaneelin tieteelliseen arvioon pohjaava suositus.

Euroopan on arvioitu olevan yksi niistä maanosista, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurempia. Viime kesänä monissa EU-jäsenmaissa kärsittiin ennätyksellisestä kuivuudesta. Esimerkiksi Espanjassa mitattiin mittaushistorian kuumin kesä.