Yhdysvaltoja mielistelevä politiikka ilkkuu ilmastotoimia tekeville viljelijöille

Muistatko Pariisin ilmastosopimuksen?

Niin, se oli se kymmenisen vuotta sitten allekirjoitettu paperi, jossa sanottiin kaikenlaista esimerkiksi uusiutuvaan energiaan investoinnista.

Silloin voitiin ehkä puhua vielä jostakin sellaisesta, kuin normaali kesäsää.

Nyt alkaa olla epäselvää, mikä on normaalia. Ehkä normaalia voi olla, että elohopea kiipeää viikkokausia pohjoisen perukoillakin yli 30 asteen.

Ehkä on normaalia, että vuoden sademäärä saadaan kahdeksassa tunnissa, kuten tapahtui Valenciassa viime lokakuussa.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) yhtenä tavoitteena on tehdä unionin alueen viljelystä ilmastoviisasta.

Samaan aikaan EU tekee historiallisen suuria diilejä maan kanssa, joka on irrottautunut Pariisin ilmastosopimuksesta.

Yhdysvaltojen pillin mukaan tanssiminen on niin keskeinen osa unionin politiikkaa, että ilmastotavoitteet ollaan valmiita heittämään tuulen vietäviksi.

Nyt EU on sitoutumassa 750 miljardin energiaostoihin Yhdysvalloista. Kyse on fossiilisista polttoaineista, joita rahdataan muun muassa rahtilaivoilla fossiilisten polttoaineiden avulla unionin alueelle.

Diilit voivat tulla meille uskomattoman kalliiksi toisaalla. Pelkästään Valencian tulvatuhojen korjaaminen maksoi lähteestä riippuen 8—10 miljardia euroa. Nuo kulut ovat Euroopan veronmaksajien niskassa.

Jo ennen EU:n epärealistiseksi kuvailtua sitoumusta Global Witness laski, että EU:n kasvanut nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonti Yhdysvalloista tulee maksamaan 100 miljardia ilmaston muuttumiseen liittyvien tuhojen aiheuttamien kulujen muodossa.

Tämä voisi olla kuvion uskomattomin osa, mutta valitettavasti tarina jatkuu.

Yhdysvallat on avoimesti kehuskellut olleensa osallisena Saksasta Venäjään kulkeneen Nord Stream 2 -kaasuputken sabotaasissa. Presidentti Donald Trump sanoi Saksan liittokansleri Friedrich Merzin läsnä ollessa 6. kesäkuuta ”lopettaneensa Nord Stream 2:n, sillä kukaan muu ei sitä tehnyt”.

Myös entinen presidentti Joe Biden nosti puheessaan vuonna 2022 esiin, kuinka Yhdysvallat voi ”tuoda lopun” Nord Stream 2:lle.

YK:n ympäristöohjelma UNEP:n tuoreen tutkimuksen mukaan Nord Stream 2:n tuhoutuminen oli planeettamme suurin yksittäinen ihmisen aiheuttama metaanipurkaus.

Yli 485 000 tonnia metaania vapautui Itämeren alla tapahtuneissa räjähdyksissä syyskuussa 2022. Määrä on kaksinkertainen aiempiin käsityksiin verrattuna, kertoo Nature-lehdessä julkaistu tutkimus.

Määrä vastaa yli puolta suomalaisten märehtijöiden vuotuisista metaanipäästöistä (noin 840 000 tonnia, lähde: Luonnonvarakeskus).

Tällaisen ympäristökatastrofin äärellä voisi odottaa, että asia tutkittaisiin perinpohjaisesti. Silti YK:n turvallisuusneuvosto hyllytti kaasuputken tuhoutumiseen liittyvän selvitystyön tekemisen vuonna 2024.

Samaan aikaan tutkimusnavetoissa mietitään otsa hiessä, miten metaanin osuutta saataisiin vielä pudotettua.

Ilmastonmuutoksen torjunnaksi kutsutussa puuhailussa on jo farssin piirteitä.

Brasiliassa järjestettävää COP30-ilmastokokousta varten Amazonilla kaadetaan sademetsää nelikaistaisen moottoritien tieltä.

Jos ilmastonmuutoksesta on tullut politiikassa tällainen vitsi, miksi viljelijöiden oletetaan ottavan vitsiä tosissaan?

Maatalouspolitiikassa ei voida odottaa uhrauksia, kuten tuottoisista turvemaista luopumista, jos muualla ilmastokysymyksille viitataan kintaalla.

Maausko on se toivo, johon surkeiden uutisten keskellä tarttuu kuin hukkuva oljenkorteen.

Keväällä kylvetään, vaikka ympärillä viuhuisi liitopommeja tai rankkasade hukuttaisi välillä lohkon alleen. Peltopäivässä Kouvolassa tuoksuva korianteripelto on nostattaa kyyneleet silmiin.

Kukkeaa peltoa katsellessa päässä alkaa soida Juicen klassikko Myrkytyksen oireet.

Istuta vielä se omenapuu/vaikka tuli jo tukkaasi nuolee/vaikka huomenna saaste jo laskeutuu/vaikka huomenna aurinko kuolee.