Bakun kaaottinen ilmastokokous sai aikaan laihan sovun kuumenevan maapallon avuksi
Uuden sopimuksen mukaan kehittyneiltä mailta kehittyville maille suunnattava ilmastorahoitus nousee ainakin 300 miljardiin dollariin vuodessa.
Maailman 45 vähiten kehittyneen maan mukaan hyväksytty ilmastorahoitussopimus ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen. LEHTIKUVA/AFP.YK:n ilmastokokouksessa Azerbaidzhanin Bakussa lähes 200 maata on hyväksynyt uuden sopimuksen, jonka mukaan kehittyneiltä mailta kehittyville maille suunnattava ilmastorahoitus nousee ainakin 300 miljardiin dollariin vuodessa. Tavoitteeseen tulee päästä vuoteen 2035 mennessä.
Rahoitus ainakin kolminkertaistuu, sillä tämänhetkisessä, pian umpeutuvassa sopimuksessa rahoitussumma on 100 miljardia dollaria vuodessa.
Neuvottelut yliajalle venyneessä ilmastokokouksessa näyttivät hetkittäin olevan romahduksen partaalla, kun kehittyvien maiden edustajat marssivat pois keskusteluista ja uhkasivat hylätä neuvottelut, jos rikkaat valtiot eivät suostu lisäämään rahoitusta.
Lopulta kehittyvät maat eivät kuitenkaan asettuneet sopimuksen hyväksymisen tielle, vaikka summa jäikin kauas heidän toivomastaan. Maat olivat vaatineet summaksi vähintään 500:aa miljardia dollaria vuodessa.
Maailman 45 vähiten kehittyneen maan mukaan hyväksytty ilmastorahoitussopimus ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen.
”Tämä tavoite ei ole se, mitä odotimme saavamme. Muutaman vuoden keskustelujen jälkeen se ei ole meille kunnianhimoinen, sanoi ryhmän puheenjohtaja”, malawilainen diplomaatti Evans Njewa.
Myös Intia tyrmäsi sovitun rahoitussumman pian sopimuksen hyväksymisen jälkeen.
”Summa, jota ehdotetaan, on järjettömän huono. Se on mitätön summa”, Intian edustaja Chandni Raina sanoi.
”Tämä asiakirja ei ole juuri muuta kuin optinen illuusio. Mielestämme tämä ei vastaa haasteeseen, jonka me kaikki kohtaamme.”
”Nyt ei ole kunniakierrosten aika.” Simon Stiell
YK:n ilmastopäällikkö Simon Stiell myönsi sopimuksen olevan epätäydellinen.
”Mikään maa ei saanut kaikkea haluamaansa, ja meillä on Bakusta lähtiessämme vielä valtavasti töitä tehtävänämme. Joten nyt ei ole kunniakierrosten aika”, Stiell sanoi lausunnossaan.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoi toivoneensa, että varhain sunnuntaina hyväksytty ilmastosopimus olisi ollut kunnianhimoisempi, niin ilmastorahoituksen kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisenkin osalta.
Hän kehottaa kuitenkin valtioita pitämään ilmastokokouksessa hyväksyttyä sopimusta perustana, jonka päälle rakentaa.
EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra taas kuvaili COP29-ilmastokokousta ilmastorahoituksen uuden aikakauden aluksi.
Hoekstran mukaan ilmastokokouksessa syntyi kunnianhimoinen ja realistinen ilmastorahoituksen tavoite, minkä lisäksi rahoittajapohjaa saatiin laajennettua.
Hän uskoo, että sovituilla määrärahoilla ja rakenteella pystytään saavuttamaan myös kokonaisrahoitustavoite, joka on vuoteen 2035 mennessä 1,3 biljoonaa eli 1 300 miljardia dollaria vuodessa. Kokonaisrahoitustavoite on määrä saavuttaa valtioiden sopiman rahoitussumman ja yksityisen lisärahoituksen avulla.
”Saarivaltiot ja köyhät maat maksavat ilmastonmuutoksen isoimman hinnan jo nyt, menetettyinä koteina, elinkeinoina, kulttuureina ja ihmishenkinä.” Kaisa Kosonen
Ilmastorahoitussopimus jää kauas haavoittuvien maiden tarpeista, sanoo ympäristöjärjestö Greenpeace tiedotteessaan.
Greenpeacen mukaan päätös sisältää isolta kuulostavia lukuja, mutta keinot ja vastuut niihin pääsemiseksi jäävät epämääräisiksi ja tavoitevuosi kaukaiseksi. Järjestö painottaa, että varsinainen kova rahoitustavoite, jonka toteutumisesta teollisuusmaat ottavat päävastuun, jäi 300 miljardiin dollariin.
”Vastuiden ja keinojen epämääräisyys jättää paljon tulkinnan varaa ja kysymyksiä siitä, miten ilmastoinvestointeihin tarvittavat rahavirrat todella toteutuvat, eikä kaikkein haavoittuvimpia jätetä pulaan”, Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen sanoi tiedotteessa.
”Saarivaltiot ja köyhät maat maksavat ilmastonmuutoksen isoimman hinnan jo nyt, menetettyinä koteina, elinkeinoina, kulttuureina ja ihmishenkinä”, hän jatkoi.
Kososen mukaan rahat ilmastoratkaisuihin löytyvät kyllä, jos ennätysvoittoja tahkonnut fossiiliteollisuus laitetaan maksamaan ja fossiilituet poistetaan.
Järjestö peräänkuuluttaa EU:lta ja muilta suurilta talouksilta tulevana vuonna päätöksiä muun muassa fossiilisista polttoaineista irtautumisen osalta. Kososen mukaan fossiilisten polttoaineiden kulutus ja tuotanto pitää ajaa johdonmukaisesti alas, aikataulujen ja lainsäädännön keinoin.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.- Osaston luetuimmat
