Brasilia ja Intia lähtivät keräämään rintamaa länsimaiden valtaa vastaan – Mykkänen: Sama voi toistua ensi viikolla
Kai Mykkänen toivoo, että ilmastorahoituksesta saadaan kasaan edes jonkinlainen laiha kompromissi Bakun ilmastokokouksessa. ”Riski on, että kokous hajaantuu riitaisena, sopuun ei päästä ja maiden luotto ilmastoprosessiin horjuu.”Tilaajalle
Calin luontokokouksessa Brasilia ja Intia johtivat rintamaa, jossa vaadittiin globaaleille luontorahastoille uudenlaisia hallintarakenteita. Kuva: Tuulikki ViiloLuontokadon torjunnan mittarit jäivät geopolitiikan panttivangiksi YK:n lauantaina päättyneessä luontokokouksessa Kolumbian Calissa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan pääsyy ongelmiin Calin kokouksessa oli se, että kyse oli enemmän geopoliittisesta varjonyrkkeilystä kuin luontopolitiikasta.
Brasilian hyökkäys Bretton Woods -instituutioita eli Maailmanpankkia, kansainvälistä valuuttarahasto IMF:ää ja muita länsimaiden johdolla luotuja rakenteita kohtaan voi Mykkäsen mukaan näkyä myös YK:n Bakun ilmastokokouksessa, joka alkaa Azerbaidzhanissa 11. marraskuuta.
Calin kokouksessa Brasilia ja Intia johtivat rintamaa, jossa vaadittiin globaaleille luontorahastoille uudenlaisia hallintarakenteita.
”Köyhimmät maat lähtivät mukaan, sillä he kokevat että eivät saa omia hankkeitaan läpi”, Mykkänen sanoi ympäristöministeriön sidosryhmätilaisuudessa Helsingissä maanantaina.
Esimerkiksi kansainvälinen ympäristörahasto GEF nähdään Brasilian johtamassa leirissä länsimaiden dominanssin jatkeena.
”Esimerkiksi Pariisin sopimus on merkittävissä määrin Yhdysvaltojen ja Kiinan sopimus.” Antto Vihma
Bakun ilmastokokouksen pääteema on ilmastorahoitus. Mykkäsen mukaan siellä voidaan nähdä samantyyppinen tilanne, jossa kehittyvät maat lähtevät Brasilian ja Intian johdolla haastamaan tapaa, jolla ilmastorahoitusta tehdään.
Bakussa rahoituslupauksen konkretisoiminen tulee Mykkäsestä olemaan todella vaikeaa. Hän toivoo, että Bakussa saadaan kasaan rahoitusasioista edes jonkinlainen laiha kompromissi.
”Riski on, että kokous hajaantuu riitaisena, sopuun ei päästä ja maiden luotto ilmastoprosessiin horjuu.”
Kööpenhaminan ilmastokokous antoi opetuksen, että jos Kiina ja Yhdysvallat eivät ole samalla sivulla, kokous jää tuloksettomaksi tai voi romahtaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma.
”Esimerkiksi Pariisin sopimus on merkittävissä määrin Yhdysvaltojen ja Kiinan sopimus.”
Vanha tiivis bilateraalinen yhteistyö Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä on Vihman mukaan nyt merkittävästi vähentynyt.
”Yhdysvallat on ilmastoasioissa arvaamaton ja yhteistyön vähäisyys tekee myös Kiinasta arvaamattoman.”
Kiina on Bricsissä Vihman mukaan ”primus inter pares” eli ensimmäinen vertaistensa joukossa.
Kiina on mukana Brics-maiden liittoumassa, joka on laajentunut ja aktivoitunut.
Alunperin liittoumaan kuuluivat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Tämän vuoden alussa mukaan liittyivät Egypti, Etiopia, Iran ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.
Brics on Vihman mukaan nousevien talouksien ”ykkösbrändi”, jossa kahdenväliset suhteet erityisesti Kiinaan on merkittävimmässä asemassa.
Kiina on Bricsissä Vihman mukaan ”primus inter pares” eli ensimmäinen vertaistensa joukossa.
Kai Mykkäsestä ruuantuotannon osuus päästövähennyksistä tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana nousemaan enemmän pöydälle.
Euroopassakin poliittinen ilmapiiri näyttää siltä, että ratkaisuja on ollut vaikea löytää.
Mykkänen mainitsi sidosryhmätilaisuudessa myös metsiin liittyvän tiedon vaikeatulkintaisuuden.
”Jos haluaa ilmastopäättäjäksi, pitää ensin käydä metsäalan kurssi. Niin iso osa asioista liittyy metsiin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
