Kunnat antavat mahdollisille pahantekijöille niin arkaa tietoa, että kylmää – tämän takia johtamispaikat ja kriisiorganisaatiot tulisi salata

Suomi on hybridivaikuttamisen kohteena. Suomenlahden pohjassa makaava Baltic Connector -putki ja mahdollisesti myös samalla alueella kulkeva datakaapeli ovat rikkoontuneet sabotaasi-iskun lopputuloksena.

Energiayhtiöt ja muut kriittisen infrastruktuurin toimijat ovat havainneet kohteissaan epämääräistä liikehdintää. Venäjä ja sen liittolaiset ovat olleet kiinnostuneita kuntien avoimesta datasta. Puolustusministeriö on estänyt venäläisten kiinteistökauppoja kriittisten kohteiden lähistöiltä.

Samassa ajassa kunnat jakavat kriittistä tietoa julkisesti varautumisestaan jopa sotilaallisiin kriiseihin. MT:n laajassa artikkelissa käytiin läpi kymmenien kuntien valmiussuunnitelmia ja ne kertoivat yllättävän yksityiskohtaisia tietoja siitä, kuinka kunnat varautuvat.

Tietojen jakaminen johtamispaikoista, kriittisestä infrastruktuurista ja kriisiorganisaatioista kertoo, etteivät kunnat ole ensinnäkään osanneet ennakoida turvallisuusympäristön muutoksia, eivätkä ole ottaneet tietojen julkistamisessa otettua riskiä vakavasti.

Mahdollinen vahingontekijä saa kuntien kriittisistä tiedoista maalilistan, jonka avulla voisi tehdä paljonkin kiusaa. Lamaannuttaakseen esimerkiksi veden-, lämmön- tai sähkönjakelun, kunnat jakavat suunnitelmissaan tarkat tiedot vedenottamoista tai siirtolinjoista. Erään kunnan suunnitelma kertoi tarkat sijainnit vedenottamoille ja siirtolinjoille, joiden toimintavarmuus turvattaisiin viidellä varavoimakoneella.

Tarkkojen johtamispaikkojen paljastaminen antaa mahdollisuuden sabotoida johtamistiloja tai jopa estää kokonaan niiden käytön. Kriisiorganisaatioiden ja nimien paljastaminen asettaa paitsi alttiiksi koko kuntien poikkeusolojen johtamisjärjestelmän myös henkilöt itsensä vaikuttamiselle. Ei ole ennaltanäkemätöntä, että esimerkiksi Venäjä häiritsisi matkapuhelimia tai tekisi henkilötiedustelua kuntien avainhenkilöille.

Järjettömältä kuulostaa myös jakaa kriittiset tiedot infrastruktuurista: useiden kuntien suunnitelmissa on kerrottu, kuinka kuntien eri kiinteistöt pysyvät toiminnassa varavoimalla, mitkä kiinteistöt voivat yhtyä varavoimajärjestelmään tai jopa se, että kuntien kiinteistöjen välillä kulkee kiinteä kuituverkko. Virve-puhelinten määrä ei myöskään varsinaisesti auta varautumissuunnittelua.

Pahantekijälle tarjotaan avaimia. Nyt kysymys lienee siinä, aikovatko kunnat ottaa suunnitelmansa pois kaikkien näkyviltä.

Toinen pohdittava asia on tietojen julkisuus. Valmiussuunnitelmien yleiset osat hyväksyy kunnissa kaupunginvaltuustot tai -hallitukset, siis poliittiset päätöksentekijät. Lappeenrannan kaupungin turvallisuuspäällikkö muistutti MT:n artikkelissa, ettei operatiiviset tiedot kuulu edes päättäjille. Kuntapoliitikot eivät tee operatiivisilla tiedoilla mitään, sillä poliitikot johtavat kuntien strategista työtä, viranhaltijat operatiivista toimintaa.

Kokonaisuudessaan on selvää, että normaalioloissa tiedot kuntien varautumisesta ei hyödytä ketään, mutta poikkeus- ja ääritilanteissa voivat vaarantaa koko kunnan turvallisuuden. Vaikka kuntien toiminnan tulee olla avointa, kaikkea ei tarvitsisi jakaa julkisesti.

Saattaa vain toivoa, että Venäjä tai sen liittolaiset eivät ole ehtineet imuroida kuntien strategisia tietoja avoimista lähteistä.