Tatit viihtyvät usein polkujen varsilla ja ajourissa. Kuva: Lari Lievonen
Pitääkö kantarellin kanta jättää maahan? Kasvaako pihaan uusia sieniä, jos sinne ripottelee perkeitä? Asiantuntija kertoo
On edelleen osin arvoitus, milloin sienet pukkaavat itiöemiä ja minne.Tilaajalle
Kantarellit kasvavat parhaiten valoisissa ja kosteissa sekametsissä, joissa on koivuja, mutta viihtyvät myös kuusen ja männyn lähistöllä. Kuva: Antti SarajaSome-ryhmissä nousee säännöllisesti esiin kysymys, miten kantarellia saisi omaan pihaan.
Alkaako pihaan kasvaa kantarelleja, jos niiden perkeitä ripottelee sinne?
Vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen Helsingin yliopistosta kertoo, että potentiaalia on, sillä kantarelleissa on itiöitä.
”Potentiaalia on, mutta lisäksi pitää olla sopivat olosuhteet.”
Sienen maanpäällinen osa eli itiöemä voi lähteä kasvamaan, jos maassa on sienirihmastoa ja sopivien puiden juuria eikä kilpailua ole liikaa. Lisäksi kantarelli vaatii tietyn kosteuden ja maaperän pH:n.
”Saattaapi olla, että onnistuu, ja saattaapi olla, että ei.”
Kantarellin kannalta tärkeää on, että pihassa on koivuja, kuusia tai mäntyjä, sillä kantarellit tarvitsevat aina kumppanin.
Kantarellit muodostavat puiden juuriston kanssa sienijuuria, jotka hyödyttävät sekä sientä että puuta.
”Puut ei tule toimeen ilman sieniä, ja sienet eivät tule toimeen ilman puita. Kantarellit eivät muodosta itiöemiä ilman puita”, kertoo Timonen.
Sienirihmasto saattaa Timosen mukaan puolustaa kasvupaikkaa.
”Jos uusilla tulokkailla ei ole siellä valmiiksi jalansijaa, voi olla vaikea päästä sopiviin juuriin. Mutta jos sattuu hyvä tuuri ja itiö esimerkiksi itää lähellä juurta, jota ei ole vielä kolonisoitu, se voi onnistua.”
”Tämä on tällainen biologin vastaus. Saattaapi olla, että onnistuu, ja saattaapi olla, että ei.”
”Sieni ei käy tekemään itiöemää, ellei rihmastolla ole tarpeeksi voimia sitä tehdä.”
Entä pitääkö kantarellin kanta jättää maahan, kun sieniä poimii? Nouseeko siihen uusia sieniä?
”Sillä ei ole mitään väliä. Kanta ei vaikuta siihen, nouseeko kantarelleja uudestaan”, kertoo Timonen.
”Samaan kantaan ei todennäköisesti enää kasva kantarellia. Sienen täytyy joka tapauksessa tehdä uusi primordia eli itiöemän alku.”
Sienen maanalainen rihmasto on paljon suurempi kuin yksittäiset itiöemät. Rihmasto voi olla hehtaarin tai neliömetrin kokoinen.
”Sieni ei käy tekemään itiöemää, ellei rihmastolla ole tarpeeksi voimia sitä tehdä.”
Timonen jättäisi kuitenkin itse kannan maahan siitä syystä, että sienikoriin tulee näin vähemmän roskaa.
Sieniä näkee usein polkujen varsilla ja ajourissa.
Timosen mukaan sienet reagoivat siihen, että maa on näissä kohdissa tiiviimpää kuin muualla. Lisäksi kilpailevaa kasvillisuutta on vähemmän ja valoa enemmän kuin muualla metsässä.
”Erityisesti kantasienet tykkäävät monesti näistä paikoista.”
Kantasieniin kuuluvat muun muassa tatit, haperot, rouskut ja kantarellit.
”Se tiedetään, että kukaan ei ole yksin.”
On Timosen mukaan edelleen osin arvoitus, milloin sienet pukkaavat itiöemiä ja minne.
Mennyt kesä oli tavanomaista pilvisempi ja osassa Suomea selvästi normaalia sateisempi. Pitkiä hellejaksoja ei nähty.
”Useimmat sienet tykkäävät siitä, että ensin on lämmin ja aurinkoinen kesä ja sitten tulee sateinen syksy. Syksy voi voi viileäkin mutta ei ihan superkylmä. Silloin tulee sieniä”, kertoo Timonen.
Hän on tutkinut sienten mikrobipopulaatioita. Kantarelleissa on paljon pseudomonas-bakteereja, tateissa taas arkeoneja.
”Ihmisistä aletaan jo tietää, että tarvitsemme suolistomikrobeja ja ihon päällä olevia mikrobeja, mutta useimmista eliöistä tiedetään aika huonosti, mitä ne tarvitsevat, että elämä toimii hyvin. Se tiedetään, että kukaan ei ole yksin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
