

Siilinjärven kylissä on totuttu elämään rinnakkain fosfaattikaivoksen kanssa. Viime vuosina yhteiselo on kuitenkin alkanut säröillä, kun kaivoksen tuottamat ympäristövaikutukset näkyvät seudulla yhä voimakkaampina.
”Satoja ihmisiä asuu täällä kaivosalueen tuntumassa. Kuuslahti, Kolmisoppi, Heinämäki ja Koivumäki ovat asuttuja ja aktiivisia yhteisöjä. On monenlaista yritystoimintaa ja kehittyviä maatiloja”, Sillinjärvellä Kolmisopen kylässä asuva maaseutuyrittäjä Suvi Kohisevankoski kertoo.
Kohisevankoski pyörittää hevostilaa ja vetää johtamisen valmennuksia. Paikka sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaivosalueesta.
”Ongelmat ovat kärjistyneet viime vuosina ja ne vaikuttavat niin yritystoimintaan kuin jokapäiväiseen elämään. Ideana oli pitää yritysjohtajille green care -toimintaa, eli luonnossa tapahtuvia valmennuksia, muttei sellaisia enää uskalla tarjota, kun meteli on usein kuin teollisuusalueella olisi”, yrittäjä harmittelee.
”Yksistään kaivosalueella tehtävät räjäytykset tärisyttävät koko taloa lähes päivittäin.”
Melu- ja pölyongelma on pahentunut, kun Yaran kaivosalueen sivukiviläjitysvallit ovat nousseet puurajan yläpuolelle.
”Yksistään kaivosalueella tehtävät räjäytykset tärisyttävät koko taloa lähes päivittäin. Ja kun lapsia laitettiin nukkumaan, sisälle kuului kivien kolina ja piippausääni pitkälle yöhön.”
Kohisevankosken mukaan Yara siirtyi asukkaiden pyynnöstä tekemään töitä meluvallin taakse iltakymmenen jälkeen, mikä helpotti meluongelmaa myöhään illalla sekä öisin.

Lisää päänvaivaa paikallisille aiheuttaa se, että Yara suunnittelee laajentavansa kaivosaluetta tuntuvasti.
Maaseutuyrittäjä ja konsultti Kimmo Vainikainen kokee, ettei asukkaiden kohtelu ole ollut reilua.
”Pölyn ja melun kanssa joutuu jo nyt elämään päivittäin. Lisäksi vesistöjä on pilaantunut. Kuka ja milloin antoi luvan mustata pihapiirin teollisuusjätteellä niin, että lasten vaatteet tahriutuvat?”, Vainikainen kysyy.
Konsultti kertoo ymmärtävänsä Yara Siilinjärven kaivostoiminnan yhteiskunnallisen merkityksen.
”Tätä kaivostoimintaa tarvitaan ja sitä pitää tehdä. Mutta on kiusallista ja häiritsevää, ettei nykyisiä haittoja tunnisteta, eikä tunnusteta, vaan vain haetaan uusia lupia. Haitat, joista olemme vuosia raportoineet, eivät lainkaan näy kaivoksen laajentamissuunnitelmaa koskevissa yva-suunnitelmissa ja -selvityksissä. Se on väärin meitä paikallisia ihmisiä kohtaan.”

Yaralla on Siilinjärvellä Suomen ja koko EU:n ainoa fosfaattikaivos.
”Yara tuottaa Suomessa 1,8 miljoonaa tonnia lannoitetta vuodessa. Ilman fosfaattia ei voida tehdä lannoitteita ja ilman lannoitteita meidän ruoantuotanto romahtaa”, Yara Siilinjärven kaivoksenjohtaja Antti Savolainen sanoo.
EU on luokitellut fosfaatin huoltovarmuuden kannalta kriittiseksi raaka-aineeksi.
”Kaivos on Suomen lannoite- ja ruoantuotannolle kriittinen. Täällä tuotetaan vuosittain miljoona tonnia fosfaattirikastetta, joka vastaa 15 prosenttia EU:n kulutuksesta”, Savolainen esittelee.
Kaivoksen toiminta jatkuu vuoteen 2035 nykyisessä mittakaavassa. Jos sen laajentamissuunnitelma toteutuu, käyttöikää pystytään jatkamaan 2060-luvulle.
”Pöydällä on kaksi vaihtoehtoista laajentamissuuntaa, pohjoinen ja itäinen. Ne seudut ovat suhteellisen harvaan asuttuja. Olemme pyrkineet siihen, että laajennus vaikuttaisi mahdollisimman pieneen joukkoon ihmisiä”, Savolainen kertoo.

Kaivoksenjohtajan mukaan paikallisten asukkaiden kanssa on jo keskusteltu siitä, että kiinteistöjä ja maa-alueita jää mahdollisesti laajenevan kaivosalueen alle.
”Silloin etenisimme hankintaneuvotteluihin.”
Savolainen huomauttaa, että menossa on vuosia kestävä prosessi.
”Pitää olla kaikki lupa-asiat valmiina sekä hankkeen kannattavuusarviointi, jonka jälkeen Yara tekee investointipäätöksen. Lopullinen päätös siitä, jatkuuko tehtaan toiminta ja toteutuuko laajennus, tehdään 2030-luvun alkuvuosina.”
”Lopullinen päätös siitä, jatkuuko tehtaan toiminta ja toteutuuko laajennus, tehdään 2030-luvun alkuvuosina.”
Kaivoksenjohtajan mukaan Yara Siilinjärven kaivostoimintaan suhtaudutaan paikkakunnalla pääosin myönteisesti.
”Yara on Siilinjärven suurin teollinen työnantaja. Viimeisten 15 vuoden aikana yhtiö on investoinut Siilinjärvelle miljardilla eurolla. Teettämässämme riippumattomassa tutkimuksessa käy ilmi, että yli 80 prosenttia siilinjärveläisistä haluaisi kaivoksen toiminnan jatkuvan.”

Kuuslahden kylässä hevostilaa isännöivä maatalousyrittäjä Arto Kinnunen kertoo asuvansa ”näivetyspiirissä”, eli kaivoksen välittömän vaikutuksen alaisuudessa, mutta ei aivan sen vieressä.
”Ei olla suoran lunastusuhan alla, mutta vaikutukset tuntuvat arjessa päivittäin. Sehän voi olla kaivoksen laajennuksen toteutuessa pahin mahdollinen skenaario, ettei makseta tästä pois, vaan joutuu jäämään tänne asumaan, vaikka edellytykset harjoittaa elinkeinoa on viety”, Kinnunen pohtii.
”Kasvava ja nouseva läjitys vaikuttaa Yaran laajennuksen osalta todennäköisesti eniten viihtyvyyteen ja toimintamahdollisuuksiin.”
Kolmisopen kylän asukas Marja Soranta on huolissaan kaivoksen laajentamissuunnitelmista.
”Jos laajentuminen toteutuu pohjoiseen suuntaan, se tulee muutaman sadan metrin päähän meidän talosta. Voi vain kuvitella sitä meluhaittaa ja pölypilveä, jos se lähtee tästä vielä laajenemaan. Silloin kaikki ulkoilumaastotkin jäävät alle. Jää vain talo nököttämään penkan viereen ja kiinteistön arvo on mitä on.”

Sorannan mukaan tieto kaivosalueen mahdollisesta suurentumisesta myös heikentää paikallisten kylien vetovoimaa.
”Muuttopäätöksiä on peruuntunut, kun tämä on tällaista. Yritämme saada äänemme kuuluviin, että täällä eletään kriisitilanteessa joka päivä.”