

Kaivosyhtiö Boliden Kylylahti oy:n Polvijärvellä sijaitsevan 120 hehtaarin kaivosalueen ennallistaminen on edennyt loppusuoralle. Kahdeksan vuotta kestäneen tuotannon aikana alueelta louhittiin miljoona tonnia malmia, pääasiassa kuparimalmia sekä kuusi miljoonaa tonnia sivukiveä. Tuotanto päättyi talvella 2020-2021.
”En usko, että vastaavanlaisia työmaita tulee ihan heti vastaan. Urakoitsijalta on vaadittu oikeaa asennoitumista ja luontoarvojen ymmärrystä”, Lasse Tanskanen Koneurakointi Tanskanen oy:stä sanoo.
”En usko, että vastaavanlaisia työmaita tulee ihan heti vastaan. Urakoitsijalta on vaadittu oikeaa asennoitumista ja luontoarvojen ymmärrystä.” Lasse Tanskanen

Kaivosalueen jälkihoito on huomioitu jo kaivoksen suunnitteluvaiheessa. Louhinnassa syntynyt sivukivi palautettiin takaisin maan alle ja käytettiin louhintakuilujen sekä viistotunnelin täyttöön.
Ennallistamistöiden toteuttamista varten perustettiin jälkihoitoryhmä. Ennallistamiseen on varattu 2,4 miljoonaa euroa.
”Aloitimme maanalaiset purkutyöt jo tuotannon aikana ja niitä jatkettiin tuotannon lopettamisen jälkeen. Kaikki hyödynnettävissä oleva materiaali lajiteltiin jatkokäyttöä varten”, Tanskanen kertoo.
Purkutöissä hyödynnettiin urakoisijan ja aliurakoitsijoiden kaivostoiminnassa käyttämää kalustoa täydentämällä vaadittavilla lisälaitteilla.
”Pääasiassa käytössä on ollut maansiirtokoneita, kaivureita ja traktoreita ja kuljetuskalustoa.”
”Ennallistamistyöt poikkeavat tavanomaisista maansiirtotöistä siinäkin mielessä, että maastoa ei muotoilla teollisuusrakentamisen tapaan suoraksi, vaan kumpuilevaksi ja luonnontilaiseksi.” Lasse Tanskanen

Maanalaiset työt päättyivät kesällä 2021 maapinnalta lähtevän viistotunnelin suun täyttämisellä ja maisemoinnilla.
Kaivosalueen ennallistamistoimia helpotti se, ettei malmia rikastettu kaivoksen yhteydessä vaan kuljetettiin rikastettavaksi Kaavin Luikonlahteen. Lisäksi kaikki toimisto- ja varastorakennukset oli hankittu siirrettävinä ja rakennusten toimittajalla oli vastuu siirtää rakennukset pois kaivostoiminnan loppumisen jälkeen.
”Ennallistamistyöt poikkeavat tavanomaisista maansiirtotöistä siinäkin mielessä, että maastoa ei muotoilla teollisuusrakentamisen tapaan suoraksi, vaan kumpuilevaksi ja luonnontilaiseksi”, Tanskanen kuvailee.
”Jokainen kaivosalue on enemmän tai vähemmän uniikki samoin kuin jälkihoitotyöt ovat tapauskohtaisia.” Kari Janhunen
Ensimmäinen kosteikko alueelle muodostettiin vuonna 2021 ja sitä laajennettiin seuraavana kesänä.
Vesistönhoitotöissä on rakennettu sulkuja sekä kiveyksiä, ja ojia on muotoiltu luonnontilaan.
Kesällä 2023 alueelle kylvettiin erilaisia kasviseoksia ja riistapeltoja.
”Alkusyksystä istutimme lehmuksen taimia. Osa alueesta rajataan syksyn aikana hirviaidalla hirvituhojen vähentämiseksi.”
Alueella olemassa olevaa metsäalaa on käsitelty kulotuksilla ja edistetty lahopuiden ja kelopuiden syntymistä. Ennallistamistöitä jatketaan vielä loppusyksystä vesistöjen hoitotöillä muotoilemalla laskuojia luonnonmukaisiksi.
”Kuivan kesän takia töitä on jouduttu siirtämään. Kuivuus heikensi myös kukkaniityn kasvuun lähtöä.”
Jälkihavaintojen perusteella alueella liikkuu hirvien lisäksi kauriita, jäniksiä, ahmoja ja myös susia.
Boliden Kylylahden ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Kari Janhunen kertoo, että Kylylahti on ensimmäinen Bolidenin suomalainen kaivos, joka on jälkihoidettu. Envineer oy:n ympäristöasiantuntijat osallistuvat ennallistamistoimien suunnitteluun, dokumentointiin ja raportointiin.
”Jokainen kaivosalue on enemmän tai vähemmän uniikki samoin kuin jälkihoitotyöt ovat tapauskohtaisia”, Janhunen huomioi.
Kylylahden luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet ylittävät Aluehallintoviraston ja ympäristölainsäädännön vaatimukset. Kaivosalueen jälkihoito ja ympäristön seuranta jatkuu vuoteen 2030 asti, ja tarvittaessa sen jälkeenkin.
Polvijärvi
2011 Kylylahti Copper oy aloitti malmin louhinnan
2014 Kylylahti Copper oy siirtyi ruotsalaisen Bolidenin omistukseen
Kaivostoiminta ja rikastamo työllisti noin 100 työntekijää ja saman verran urakoitsijoita
2020 Kaivostoiminta päättyi
Malmituotanto: 1 miljoonaa tonnia, pääosin kuparimalmia sekä 6 miljoonaa tonnia sivukiveä
Jälkihoito: 2,4 miljoonaa, kaivosalueen ennallistaminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen