Harjumetsät on yksi luontotyyppi, joita EU:n kaavailemat rajoitukset koskisivat. Vaikutuksia ei vielä tiedetä, sillä ennallistamissuunnitelman teko vasta alkaa. Kuva: Saara LaviKoskeeko metsien ennallistaminen sinua? Tällaisten kohteiden omistajille voi koitua seurauksia
Luontoarvot ja metsätalous voivat törmätä ennallistamisessa. MTK haluaa, että jäsenmaille jätetty joustonvara hyödynnetään.TilaajalleEU:n ennallistamisasetus tuli voimaan elokuussa. Moni metsänomistaja on huolissaan siitä, koskeeko se omia maita, ja mitä uusia vaatimuksia metsätalouden harjoittamiselle tulee.
”Ristiriita metsätalouskäytön kanssa ei ole niin iso kuin voisi kuvitella. Monet metsätaloustoimet voivat olla niitä, joita tarvitaan luonnon hyvän tilan saavuttamiseksi, kun ne tehdään oikealla tapaa”, rauhoittelee ympäristöministeriön ympäristöneuvos Olli Ojala.
Metsistä toimien piiriin tuleviksi luontotyypeiksi asetus listaa esimerkiksi puustoiset suot, harjumetsät, lehdot ja boreaaliset luonnonmetsät.
Ojalan näkemyksen mukaan esimerkiksi ojituksen myötä muuttuneet puustoiset suot eivät kuulu ennallistamisvelvoitteen piiriin. Lehtoihin sovelletaan jo nyt monimuotoisuustoimia, kuten kuusen vähentämistä. Paljon riippuu hänen mukaansa myös siitä, miten luonnon hyvä tila asetuksessa tulkitaan.
Selvää on silti, että myös rajoitteita joidenkin metsänomistajien maille tulee. Tämä koskee ainakin boreaalisia luonnonmetsiä eli metsiä, joissa luonnonmetsien keskeiset rakennepiirteet ovat säilyneet.
Koska boreaalisia luonnonmetsiä ei ole kovin paljon suojelualueiden ulkopuolella, ennallistamisasetuksen myötä keskusteluun nousee metsien suojelualan lisääminen luonnonmetsiä palauttamalla – eli suojelemalla kriteereitä täyttämättömiä metsiä.
”Boreaalisessa luonnonmetsässä ei käytännössä voi metsätaloutta harjoittaa”, Ojala lisää.
Ennallistamisasetuksen käytännön vaikutuksista on vielä hankala sanoa mitään tarkkaa, sillä täytäntöönpano alkaa tiedonkeruusta.
”Toimien piiriin kuuluvien luontotyyppien esiintymisestä ja niiden pinta-aloista ei ole olemassa tarkkaa tietoa”, Ojala sanoo.
Alkuvaiheen puuhiin kuuluu myös käsityksen muodostaminen siitä, miten asetustekstiä tulkitaan. ”Millaista liikkumavaraa on”, Ojala pohtii.
MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen muistuttaa, että jäsenmaille on jätetty jouston- ja harkinnanvaraa.
”Sen on myös näyttävä kansallisen suunnitelman valmistelussa. Ja jos meille syntyy toimiva, tasapainoinen kokonaisuus, sitä on puolustettava komission suuntaan”, hän edellyttää.
Suomen suunnitelman laatimiseen liittyy intohimoja, sillä näkemysten skaala ulottuu tehometsätaloudesta tiukkaan luonnonsuojeluun.
Ministeriöissä mietitään parhaillaan, miten Suomen suunnitelma valmistellaan niin, että kaikki osa-alueet ja näkökulmat tulevat otetuiksi huomioon.
”Tarkoituksemme on perustaa työryhmät ja osallistaa sidosryhmät mukaan työskentelyyn”, Ojala vakuuttaa.
”Tarkkaa arviota kustannuksista ei ole.” Anna-Rosa Asikainen
Metsänomistajaa kiinnostaa, millainen lasku ennallistamisesta tulee.
”Luonnonvarakeskus on arvioinut pinta-aloja ja kustannuksia, mutta tarkkaa arviota kustannuksista ei ole. Tiedetään kuitenkin, että taloudellisia vaikutuksia tulee”, Asikainen sanoo.
Marjanpoimintaa ennallistetulla suolla Teijon kansallispuistossa. Kun ojat on tukittu ja vedenpinta nousee, puut alkavat kuolla. Arkistokuva. Kuva: Markku VuorikariKomissio arvioi, että kustannukset voisivat olla Suomelle noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Valtioneuvosto väittää, että summa on ylimitoitettu, ja että hintalappu olisi enintään 780 miljoonaa vuodessa.
Suomi parantaa jo nyt sisävesien tilaa 570 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä voidaan vähentää kokonaissummasta, joten katettavaa jäisi 210–360 miljoonaa vuodessa.
Metsien tilan parantamiseen arvioidaan menevän viidennes ja turvemaiden ennallistamiseen alle viidennes koko potista.
On hyvä muistaa, että ennallistaminen myös tuottaa. Laskennallisten hyötyjen lisäksi ennallistaminen luo työpaikkoja.
Loimijoen Loimankoski Huittisissa ennallistettiin muutama vuosi sitten. Kuva: Jaana KankaanpääMetsänomistajille ennallistamisessa korostuu kaksi kokonaisuutta. Toinen koostuu metsäluonnon – myös talousmetsien – monimuotoisuutta kuvaavista indikaattoreista, joiden arvot on saatava paranemaan. Indikaattorit koskevat esimerkiksi kuolleen puun määrää, puulajien monipuolisuutta ja metsän ikää.
Toinen kokonaisuus koskee maan ja makean veden ekosysteemien ennallistamista. Näitä on ensi vaiheessa ennallistettava 30 prosentilla alueista, jotka eivät vielä ole hyvässä tilassa. Takaraja on vuosi 2030.
Osan suojelu- ja ennallistamistoimista maksaa valtio. Säännöksistä riippuu, miten lainsäädännön aiheuttamat velvoitteet ja kustannukset korvataan maanomistajille ja metsäyrityksille.
Asikainen ennakoi ennallistamisen synnyttävän merkittäviä lisärahoitustarpeita.
”Entinen ei enää riitä. Mutta menopuoleen vaikuttaa paljon se, keskitytäänkö toimiin, joissa yhdistyvät vaikuttavuus ja kustannustehokkuus.”
”On löydettävä malli, miten tuottajat ja maksajat saadaan saman pöydän ääreen.” Minna Ojanperä
Metsänomistajan voi olla mahdollista siirtää ennallistamisesta koituvia kustannuksia yrityksille, jotka etsivät kompensaatiota aiheuttamilleen ympäristöhaitoille.
Väline tähän olisi luonnonarvokauppa. Siltä puuttuu kuitenkin vielä toimiva kaupankäyntijärjestelmä.
”On mietittävä, miten luonnonarvomarkkinaa saadaan etenemään”, Ojala pohtii.
Asikainen sanoo, että MTK on kovasti kiinnostunut luonnonarvomarkkinoista, joilta saataisiin ennallistamiseen kaivattua yksityistä rahaa.
”Yritykset ja elinkeinoelämä voivat hyvittää aiheuttamiaan luontohaittoja ostamalla metsänomistajien tuottamia luonnonarvoja.”
Koneyrittäjä tekee suojavallia, joka auttaa ylläpitämään suon vedenkorkeutta. Kuva: Timo HeikkalaElinkeinoelämää luonnonarvokauppa kiinnostaa.
”Kyllä ekologinen kompensaatio kiinnostaa yrityksissä, sellaista viestiä on tullut”, sanoo Elinkeinoelämän Keskusliiton johtava asiantuntija Minna Ojanperä.
Kompensaatiolainsäädäntö pitäisi vain tehdä yrityksille nykyistä houkuttelevammaksi.
”Tarvitaan kaikkien yhteistyötä. On löydettävä toimintamalli, miten tuottajat ja maksajat saadaan saman pöydän äären”, Ojanperä evästää.
Ennallistamissuunnitelman aikataulu
1. Kansallisen suunnitelman laatimiseen on aikaa kaksi vuotta. Suunnitelman täytyy olla valmis 1. syyskuuta 2026.
2. Ensimmäisenä perustetaan työryhmät, joilla on vuosi aikaa laatia suunnitelma.
3. Toisena vuonna Suomi muodostaa poliittisessa käsittelyssä kantansa suunnitelmaan.
4. EU:n komissio arvioi suunnitelman ja antaa siitä palautteen.
5. Sen jälkeen valtiolla on puoli vuotta aikaa muokata suunnitelmaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
