Keskustan ex-puoluesihteeriltä karu arvio: ”Suomen ruokaturva ei kestäisi sotaa”
Jarmo Korhosen mielestä puheet sodan uhasta eivät riitä, vaan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on monin tavoin vahvistettava.
Jarmo Korhosen mukaan Suomessa olisi viipymättä tehtävä miljardiluokan panostuksia puolustuskyvyn ja ruokaturvan vahvistamiseksi. Kuva: Johannes Tervo”Kuka uskoo, että nykyinen suomalainen maatalous kestäisi kriisiaikoina? On selvää, että Suomen ruokaturva ei kestäisi sotaa”, täräyttää keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.
Korhonen kommentoi MT:lle, että Suomessa kyllä puhutaan runsaasti Venäjän vaarallisuudesta ja jopa sodan uhasta, mutta käytännön teot ja yhteiskunnan kriisinkestävyys eivät ole puheiden mittaisella tasolla.
”Kaikista pahimpana puutteena pidän suomalaisen ruuantuotannon tilaa. Siinä asioita olisi laitettava viipymättä kuntoon. Nythän jopa rauhan aikana ruokakauppojen jauhelihahyllyt ovat tyhjinä”, Korhonen sanoo.
”Olen maalaisliiton mies ja sitä mieltä, että pahiten yhteiskunnat sortuvat, jos loppuu puhdas ruoka ja vesi valtiolta.”
”Olen maalaisliiton mies ja sitä mieltä, että pahiten yhteiskunnat sortuvat, jos loppuu puhdas ruoka ja vesi valtiolta.”
Toisaalta Korhonen löytää merkittäviä puutteita myös Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä.
”Olen taustaltani historiantutkija ja haluan tuoda keskusteluun näkökulman, jossa Suomen ja Venäjän välisen rajalinjan olemus historian saatossa ymmärretään. Sehän ei ole mikään paikallaan pysyvä viiva vaan liikkuva raja. Yli kymmenen kertaa on Suomen ja Ruotsi-Suomen historiassa siirrelty rajalinjaa suhteessa Venäjään, raja ei ole pysyvä.”
Korhosen mielestä Suomessa on Natoon liittymisen jälkeen tiedostettava, että asiat Venäjän kanssa eivät ole ennallaan.
”Haluan sanoa, että viimeisten 215 vuoden aikana meidän itäraja on 25 vuotta ollut vihollisuuden raja ja lopun aikaa raja, jossa ei ole vihollisuutta ja vastakkainasettelua. Nyt vihollisuudet ovat kuitenkin palanneet.”
Suomen Nato-jäsenyyttä itsessään Korhonen ei ryhdy arvostelemaan.
”Se ratkaisu on tehty, ei siinä ole nokan koputtamista. Mutta nyt nähdäkseni rakennetaan eurooppalaista Natoa ja Suomen pitäisi rakentaa vauhdilla omaa kykyään puolustautua. Yhteiskunnan on kestettävä, jos Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.”
”Ei mikään raja-aita pidättele kuin väestönsiirto-operaatioita. Asianmukaisen linnoittamisen kustannukset ovat vähintään 15 miljardia euroa”
Korhonen arvioi, että Suomen itärajalla täytyisi aloittaa massiiviset linnoitustoimet.
”Ei mikään raja-aita pidättele kuin väestönsiirto-operaatioita. Asianmukaisen linnoittamisen kustannukset ovat vähintään 15 miljardia euroa”, Korhonen arvioi.
”On selvää, että myös Suomen armeijaa täytyisi merkittävästi vahvistaa nykyisestä. Ja sekin maksaa. Varustautuminen ja kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyys tulee maksamaan Suomelle sata miljardia euroa vuoteen 2033 mennessä.”
Entisen keskustapomon mielestä sotavarustautumista ei kuitenkaan voi tehdä velaksi.
”Velkaantuminen Suomessa on jo huipussaan ja se tie on pian kuljettu loppuun. On löydettävä muita keinoja rahoittaa varautumista.”
Korhonen hakee historiasta esimerkin vuodelta 1938.
”Silloisen sisäministeri Urho Kekkosen (maalaisliitto) johdolla Suomeen säädettiin turvallisuus- ja puolustusvero, jolla kerättiin 1938 alkaen mahdollisen sodan varalta aseistukseen ja maanpuolustukseen varoja. Jos toteamme, että meihin kohdistuu uhka, pitää kerätä riittävät taloudelliset resurssit varautumisen tueksi.”
Seinäjoella asuva Korhonen toimii nykyisin konsulttiyhtiö Velipoika Oy:n toimitusjohtajana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
