Neuvostotankit saapuivat Suomeen täysin varusteltuina, telatukin katkaisuun kuuluva saha oli tankissa mukana. Ja ohjeet sen oikeaoppiseen käyttöön. Kuva: Esa Muikku
Jokaisessa kylmän sodan pelätyssä neuvostotankissa oli tämä savotoilta tuttu työkalu
Saksalaisissa ja ruotsalaisissa tankeissa luotettiin kaarisahaan.Laukaa
Jos metsää ei ollut, venäläiset varustivat siltä varatalta vaununsa jo tehtaalla tukilla. Panssarimuseossa näytillä olevia T-72M1- vaunuja näkyy yhä runsaasti Ukrainan sodassa. Kuva: PanssarimuseoUkrainan sotanäyttämön uutiskuvissa venäläispanssareiden takana vilahtaa usein noin kolmen metrin mittainen kuorittu tukki. Niiden käyttötarkoitusta on maallikkopiireissä arvuuteltu ja vahvoilla on ollut veikkaus lisäsuojauksen hakemisesta miehistölle.
Lisäpanssaroinnista ei kuitenkaan ole kyse, vaikka vaunun päälle kiinnitettyjä tukkeja onkin käytetty lisäsuojan hakemiseen käynnissä olevan Ukrainan sodan aikana ja itse asiassa aivan ensimmäistä sotahistorian tuntemista panssaritaisteluista saakka.
Vaunun matkassa kulkevaa tukkia käytetään irrottamaan kiinni juuttunutta vaunua pehmeässä maastossa.
Telatukiksi kutsuttava panssarivaunun alkuperäisvaruste on tuttu myös suomalaisille panssarimiehille, joiden käyttämä kalusto oli pääosin neuvostoliittolaisperäistä 1960-luvulta aina 2000-luvun alkuun.
”Kaikissa Suomeen tulleissa neuvostoperäisissä taistelupanssarivaunuissa oli valmiina telatukki vaunujen itseirrotusta varten”, Panssarikoulun johtaja everstiluutnantti Mika Mäenpää sanoo.
Jykevä justeeri kuuluu kaiketi yhä venäläisten taistelupanssarivaunujen varustukseen. Suomalaisia T-72-vaunuja aikanaan romuttanut Arto Siekkinen sai muistoksi panssarivaunujusteerin. Kuva: Petteri KivimäkiUpottavassa maastossa panssarivaunu jää useimmiten kantamaan pohjastaan. Kun vaunun etupään teloihin kiinnitetään poikittain parikymmenen sentin vahvuinen tukki, nostaa se alle kulkeutuessaan vaunua ylöspäin ja telat alkavat taas pitämään. Hieman samalla tavalla irrotettiin uponneita takavetoisia maataloustraktoreita aikanaan paljonkin 1960-luvulla, kun niitä käytettiin puuajossa.
Telatukin käyttöä opetetaan edelleen panssarimiehille, vaikka se ei enää kuljekaan suomalaisten vaunujen mukana.
”Se on tehokas tapa ja useimmissa tapauksissa telatukin avulla vaunu irtoaa. Oikein upottavassa maastossa tukkeja voi joutua laittamaan peräkkäin useita, että päästään taas kantavalle maalle”.
Neuvostotankkien varustaminen niiden perään kiinnitetyllä pöllillä jo tehtaalla lähti vaunujen suunnitellusta käytöstä kylmän sodan aikana. Neuvostoliiton hyökkäysdoktriinin mukaan sen vahvat panssarimuodostelmat etenevät länteen melko vähämetsäisten aroalueiden läpi.
Kuinka neuvostoarmeijan pelätyn panssariaseen pelastussaha puree suomalaiseen kuuseen, sitä oli kokeiltava. Meni se lopulta poikki. Kuva: Petteri Kivimäki”Sateella myös arot muuttuvat mutavelliksi. Jos vaunu jäisi kiinni, sieltä läheltä ei välttämättä löytyisi irrottamiseen tukkia, joten sitä oli heidän näkemyksen mukaan paras kuljettaa mukana”.
Telatukkien kaatoa ja sahausta varten venäläisvaunujen tehdasvarusteluun kuului ja kuuluu todennäköisesti yhä kahden miehen käytettävä saha eli justeeri.
”Saksalaisten Leopardien ja ruotsalaisten CV-vaunujen varustukseen kuuluu myös saha, mutta se on yhdenmiehen käytettävä kaarisaha”.
Sahalla oli käyttöä myös niissä tilanteissa, jos vaunu jäi pohjastaan kiinni esimerkiksi kantoon.
Telatukin käyttö kuluu panssarivaunumiehistöjen koulutukseen, mutta harjoitusalueiden metsien säästämiseksi tukin sahaamista metsästä ei nykyisin juuri harjoitella, vaan itseirrotusta harjoiteltaessa käytetään valmista tukkia.
”Itse kaadoin puun venäläisellä justeerilla viimeksi kadettina panssarikoulussa. Kyllä sillä puun saa poikki, kun tarve tulee”, everstiluutnantti Mäenpää sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
