• Kiira vaihtoi tuhannen oppilaan jättikoulusta hetkeksi Syötteen rauhaan ‒ etätyöläisten perheet ihastuivat tunturikouluun

    Syötteen kyläkoulu tarjoaa hiihtokeskuksessa vieraileville lapsiperheille mahdollisuuden yhdistää koulunkäynnin, lomanvieton ja etätyöt.
    Syötteen koulun oppilaat laskivat vielä huhtikuun lopussa mäkeä välitunnilla.
    Syötteen koulun oppilaat laskivat vielä huhtikuun lopussa mäkeä välitunnilla. Kuva: Maiju Pohjanheimo
    Uutiset|Koulutus
    24.4.202307:00
    Suvi Jylhänlehto

    Neljä oppilasta asettelee loimilankoja ryijyynsä käsityötunnilla. Opettaja Mari Laakkosella on hyvin aikaa opastaa jokaista erikseen. Välituntia vietetään tunturimaisemassa pulkkaillen ja lounasta syödään hotellin ravintolassa.

    Neljäsluokkalainen Kiira Gärding Kempeleestä sai mahdollisuuden tutustua kahden päivän ajan Pudasjärven Syötteellä pienen tunturikoulun arkeen, kun hänen perheensä vietti pidennettyä pääsiäistä mökillään viereisessä kylässä Naamangassa.

    Kiira käy Kempeleessä Ylikylän yhtenäiskoulua, jossa on yli tuhat oppilasta. Hänen luokallaan on 24 oppilasta, kun taas Syötteen koulua käy yhteensä 18 oppilasta.

    ”Tunturikoulussa oli helpompi keskittyä, kun on pienet luokat. Kävisin koulua mieluummin siellä”, hän sanoo valtavan koulunsa pihalla koulupäivän päätteeksi.

    10-vuotias Kiira Gärding käy normaalisti Ylikylän yhtenäiskoulua Kempeleessä. Pääsiäisen molemmin puolin hän opiskeli kaksi päivää Syötteen koululla.
    10-vuotias Kiira Gärding käy normaalisti Ylikylän yhtenäiskoulua Kempeleessä. Pääsiäisen molemmin puolin hän opiskeli kaksi päivää Syötteen koululla. Kuva: Maiju Pohjanheimo

    Pikku-Syötteen hotellin yhteydessä sijaitseva pieni kyläkoulu tarjoaa hiihtokeskuksen ympäristössä vieraileville perheille mahdollisuuden tuoda alakouluikäisiä lapsia kouluun, jos vanhemmat tekevät esimerkiksi etätöitä tai lomailevat koululaisten lomakauden ulkopuolella.

    ”Etätyöt ovat lisääntyneet. Vanhemmat voivat tehdä esimerkiksi pari viikkoa töitä Syötteellä ilman, että lasten tarvitsee ottaa koulusta lomaa. Vanhempien ei myöskään tarvitse yrittää tehdä töitä ja opettaa lapsia samalla”, koulun johtajana työskentelevä Laakkonen toteaa. Koulupäivän jälkeen voi nauttia laskettelusta, retkeilystä tai vaikka maastopyöräilystä.

    Koulussa käynnin hinta on 15 euroa per päivä eikä se vaadi monimutkaista byrokratiaa, Laakkonen kertoo.

    Oppilaan pitää pyytää omasta koulusta lupa ja ottaa koulukirjat mukaan. Tunturikoulussa vierailevat oppilaat tekevät heidän oman opettajansa antamia tehtäviä ja seuraavat samalla paikallista opetusta.

    Syötteen koulun johtaja Mari Laakkonen opettaa viidesluokkalaisille Jonne Metsänkylälle ja Julia Partalalle ryijyn tekemistä käsityötunnilla.
    Syötteen koulun johtaja Mari Laakkonen opettaa viidesluokkalaisille Jonne Metsänkylälle ja Julia Partalalle ryijyn tekemistä käsityötunnilla. Kuva: Maiju Pohjanheimo

    Syötteen kouluun on tullut lomakoululaisia ympäri Suomen Lappia lukuunottamatta. Eniten heitä tulee Oulun seudulta ja Etelä-Suomen kaupungeista.

    Tänä vuonna niin sanottuja lomakoululaisia on ollut noin 10 ja osa heistä on ollut useampiakin jaksoja. Jotkut ovat vain pari päivää, jotkut pari viikkoakin.

    Laakkosen mukaan kerrallaan voi olla muutama lomakoululainen, yli kolmen kanssa menee hieman liian hankalaksi.

    ”Paikalle voi tulla vaikka päivän varoitusajalla, jos tilaa on. Meillä on hyvin joustava organisaatio”, hän kutsuu. Seuraavaa lomakoululaisten sesonkia hän odottaa ruska-ajasta.

    Kiiran äiti, isännöitsijänä toimiva Sari Kamula-Gärding yllättyi, miten mielekkääksi hänen tyttärensä koki päivät tunturikoulussa. Porukkaan pääsi helposti mukaan, ja nyt lapset puhuvat keskenään videopuheluita.

    ”Ymmärrän kyllä, että Kiira valitsisi mieluummin pienen koulun. Siellä on rauhallista ja jokainen saa enemmän huomiota.”

    Samoja ajatuksia on projektijohtajana konsulttifirmassa työskentelevällä Pauliina Riekkisellä, jonka kuudesluokkalainen Ronja-tytär vietti tunturikoulussa kaksi viikkoa huhtikuussa. Edellisen kerran Ronja kävi tunturikoulua vuosi sitten keväällä, silloinkin kaksi viikkoa.

    Syötteen koulu toimii Hotelli Pikku-Syötteen tiloissa laskettelurinteiden vieressä.
    Syötteen koulu toimii Hotelli Pikku-Syötteen tiloissa laskettelurinteiden vieressä. Kuva: Maiju Pohjanheimo

    Riekkinen ihastui ulkoilmaelämään, jota tunturikoulun miljöö tyttärelle tarjosi.

    Ronja pääsi luokkansa kanssa vierailemaan Syötteen luontokeskuksessa ja harjoittelemaan tulentekoa. He saivat myös ajaa Pudasjärven kaupungin hankkimilla läskipyörillä tunturin rinteitä.

    ”Pidän siitä, että kaikkea ei ole kielletty. Tunturikoulussa sai kiivetä puuhun ja heittää lumipalloa”, Riekkinen iloitsee.

    Arki Vantaalla Kaivokselan koulussa 700 muun oppilaan kanssa on hyvin erilaista.

    ”Tunturikoulussa sai kiivetä puuhun ja heittää lumipalloa.” Pauliina Riekkinen

    Ronja Riekkinen kertoo, että Syötteellä erilaista oli esimerkiksi se, että oli vain kaksi luokkaa, joissa oli keskenään eri-ikäisiä oppilaita.

    ”On kivaa, että tällainen mahdollisuus on järjestetty. Voin suositella muillekin”, hän sanoo. ”Olisi kivaa, jos tätä voisi vielä jatkaa.”

    Syötteellä on kuitenkin vain alakoulu. Yläkouluun Syötteen oppilaat lähtevät Pudasjärven hirsikampukselle, jossa on 800 oppilasta.

    Ruokailu tapahtuu hotellin ravintolassa, jonne mennään jonossa.
    Ruokailu tapahtuu hotellin ravintolassa, jonne mennään jonossa. Kuva: Maiju Pohjanheimo
    Lisää aiheesta
    • Toiminnassa oleva kyläkoulu ja alle kouluikäisten ryhmähoito ovat Suomen Kylät ry:n mukaan Vuoden Kyläksi 2023 valitun Koittilan kylän ehdottomia helmiä.

      Matkailu | Oma kyläkoulu ja talkoovoimin pyörivä pubi ovat kyläläisten silmäteriä: Vain 190 asukkaan Koittilan seutu valittiin Vuoden Kyläksi

    • Heikki Niemelä, Jukka Niemi, Irma Ekman ja Helmi Finnilä ovat osuuskunta Kumisevan Kaiun jäseniä.

      Hyvinvointi | Kumisevan kyläkoulun tiloissa ahkeroi nyt vireä osuuskunta – vesikiertoinen puulämmitys teettää työtä mutta keventää sähkölaskua

    • Moni kyselyyn vastanneista haluaisi valtion ohjaavan riittävästi verovaroja maaseudun teiden kunnossapitoon.

      Politiikka | MT-gallup: Yli miljoona haluaa muuttaa maalle – enemmistö valmis tukemaan maaseutua verovaroin

    • Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan hybridityötä tekevät voivat paremmin kuin pelkästään etätyötä tekevät. Hybridityöksi määritellään työ, jota tehdään työpaikalla 25–75 prosenttia ajasta. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.

      Yhteiskunta | Kysely: Kaksi kolmesta nuoresta harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos ei saisi tehdä etätöitä – yli puolet 30–44-vuotiaistakin saattaisi etsiä uuden työn

    Artikkelin aiheet
    Syöte
    kyläopetus
    etätyöläiset
    perhe-elämä
    tunturikoulu
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle