Lappeenrannasta kotoisin oleva Elias Ruosteinen ei alun perin suunnitellut päätyvänsä Lemille. Paikkakunnalta löytyi kuitenkin juuri sopiva koti.
Muuttopäätös osoittautui onnistuneeksi. Paikkakunta tuntui heti omalta ja sopii lapsiperheen elämään.
Erityisesti päiväkoti saa kiitosta.
”Päiväkoti, jossa meidän poika on, on juuri sellainen kuin lapselleen toivoo. En voisi kuvitella parempaa päiväkotia”, Ruosteinen kehuu.
Lisäksi pienemmän paikkakunnan yhteisöllinen ilmapiiri tekee arjesta rauhallista ja turvallista.
Lemin perinneruoka särä on juurruttanut Ruosteisen perheen entistä vahvemmin paikkakunnalle. Ruosteinen oli huomannut säräravintolan liiketoiminnan olevan myynnissä ja ryhtyi ravintoloitsijaksi.

Lemin kunnanjohtaja Arto Ylösen mukaan sijainti houkuttelee uusia asukkaita. Samaan aikaan on mahdollista asua maaseudun rauhassa, mutta lähellä Lappeenrantaa.
Uusia asukkaita saadaan erityisesti naapurikaupungista. Viime vuoden nettomuutto Lemin ja Lappeenrannan välillä oli 30 henkeä Lemin hyväksi.
Naapurikuntien tilanteet nettomuuttajien määrällä mitattuna ovat vastakkaiset. Nettomuutto tarkoittaa tulo- ja lähtömuuttajien erotusta.
Lemi oli viime vuonna muuttovoittoinen kunta, ja nettomuutto oli 43 henkeä.
Samaan aikaan Lappeenranta koki Suomen suurimman muuttotappion. Nettomuutto oli peräti 795 henkeä tappiolla.
Uusia asukkaita Lemille on houkutellut muun muassa kaavoitus naapurikaupungin rajalle.
Iitiän päiväkodin ympärille on noussut asuinalue, jossa arki työmatkojen ja päiväkotikuskausten kanssa on sujuvaa. Iitiästä on noin vartin matka Lappeenrannan keskustaan.
”Kunta on aikanaan kaavoittanut päiväkodin lähitienoille uusia omakotitontteja. Alue on käytännössä Lappeenrannan rajassa kiinni”, Ylönen kertoo.
Lisäksi rakentamiseen liittyvä luvitus on ollut jouhevaa ja nopea, mikä on houkuttanut omakotitalorakentajia.
Ylönen nostaa myös esille, että Lemi on turvallinen paikka asua. Kunnan tekemään kyselyyn vastanneista 94 prosenttia pitää paikkaa turvallisena.
”Aivan kaikki eivät tunne toisiaan, mutta melkein. Pienen kunnan turvallisuus tulee siitä, että tunnetaan vaikka naapurit. Täällä on tiivis yhteisö, mikä houkuttelee lapsiperheitä”, Ylönen sanoo.

Lemillä myös syntyvyys on ollut kiitettävällä tasolla. Viime vuonna syntyi 21 vauvaa.
Ylösen mukaan tämän vuoden helmikuun loppuun mennessä oli syntynyt jo noin 5 lasta. Korkea syntyvyys johtuu Ylösen mukaan siitä, että paikkakunnalla asuu suhteellisen paljon 30–40 -vuotiaita.
”Kunnassa on paljon perheitä, jotka ovat perheen laajenemisvaiheessa. Meidän ikäpyramidi eroaa vähän muista maaseutukunnista”, Ylönen toteaa ja jatkaa, ”Meillä on samankokoisiin Etelä-Karjalan kuntiin verrattuna paljon lapsia ja nuoria.”
Kunnassa ei olla tehty tarkempaa analyysia muuttaneista. Ylösen mukaan Lemi on onnistunut houkuttelemaan sekä lapsiperheitä että eläkeläisiä asukeiksi.
Hän arvelee, että myös maaseudun rauha ja hyvät kunnan peruspalvelut vetävät puoleensa.
Lemi ei ole pelkästään Lappeenrannassa työssäkäyvien asuinkunta. Arkiaamuisin ja -iltaisin autoletkat kulkevat molempiin suuntiin.
Positiivisen väestönkehityksen lisäksi, myös Lemin kunnan tilanne on myönteinen.
Vielä viime vuonna kunta oli arviointimenettelyssä, mutta nyt alijäämät on katettu. Viime vuoden tilinpäätös oli selkeästi ylijäämäinen.
Ylösen mukaan myös kunnan asukkaiden työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä.
”Ollaan ihan hyvässä paikassa tällä hetkellä Lemillä”, Ylönen toteaa.

Ruosteiselta kysyttäessä, mikä omassa kotikunnassa on parasta, vastauksessa kuuluu pieni pilke silmäkulmassa.
”Särä on tietysti parasta.”
Vakavammin vastattuna Ruosteinen arvostaa erityisesti sijaintia ja arjen sujuvuutta. Lemiltä löytyy kaikki, mitä hyvään arkeen tarvitsee.
”Täällä ollaan tarpeeksi kaukana kaupungin hälinästä, mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä palveluita. Ei tarvitse asua keskusta-alueella, mutta kaupunkiin pääsee nopeasti.”
Lappeenrantaan Ruosteinen ei kaipaa. ”En ole katunut muuttopäätöstä ollenkaan. Kaupunkialueelle ei ole yhtään ikävä.”