EU:n uusi kurssi kuulostaa lupaavalta − jos rahoitusvajetta ei ratkaista, luvassa on karvaita pettymyksiä myös viljelijöille ja metsänomistajille

Äänestystulos oli lopulta selvä: 401 puolesta ja 284 vastaan. Saksalainen Ursula von der Leyen jatkaa EU-komission puheenjohtajana.

Ensin hyvät uutiset. Odotettua tukevampi enemmistö vahvistaa von der Leyenin asemaa ja helpottaa varmasti myös loppusyksystä aloittavan uuden komission työtä.

Sen kokoonpanoa ja salkkujakoa ei kuitenkaan vielä tiedetä. Puolustuskomissaari tulee, mutta miten paljon valtaa uuteen salkkuun kasataan? Kokonaisvastuu metsistä on MT:n tietojen mukaan siirtymässä maatalouskomissaarille.

Valinnalla myös varmistettiin jatkuvuus. EU ei halvaannu samaan aikaan, kun Donald Trump on palaamassa Valkoiseen taloon ja Vladimir Putinin pihtiote Ukrainasta muuttuu koko ajan tiukemmaksi.

Lisäksi parlamentin maltillisten keskiryhmien eli keskustaoikeiston EPP:n demareiden S&D:n, keskustaliberaalin Renewn sekä vihreiden konsensusrintama oli oletettua vahvempi. Sitä vahvisti yhteinen pelko siitä, että parlamentin suurin ryhmä EPP kallistuu veljeilemään EU-vastaisen laitaoikeiston kanssa.

Huono uutinen on se, että von der Leyen joutui varmistamaan valintansa loputtomalla runsaudensarvella, josta ammennettiin ilmavia lupauksia kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Myönteisiä yllätyksiäkin varmasti tulee, mutta ehkä sittenkin enemmän on luvassa karvaita pettymyksiä.

Hyviä lupauksia yhdistää yksi asia: rahaa niiden edistämiseksi ei ole eikä välttämä mistään myöskään tule. Kaikkein kriittisintä se on kun Ukrainalle pitäisi haalia lisää aseita ja kun EU:n puolustuskykyä pitäisi vahvistaa.

Myös investointien lisääminen ja kilpailukyvyn parantaminen jäävät torsoiksi, jos pääomia ei saada kasaan. Pelkkä byrokratian karsiminen ja lainsäädäntötyön tehostaminen ei kilpailukykytalkoissa riitä.

Rahoitusongelmien lisäksi palapelin palasia on vaikea sovittaa yhteen niin, että kaikissa von der Leyenia tukeneissa parlamenttiryhmissä oltaisiin tyytyväisiä.

Esimerkiksi investointirahastojen kasaamisesta kahden suurimman ryhmän, eli demareiden ja keskustaoikeiston EPP:n näkemykset menevät paikoin pahasti ristiin.

Espanjalaisen Iratxe García Pérezin johtamille EU-parlamentin sosialisteille EU:n investointirahasto on tärkeä kysymys. Riitaa Saksa-vetoisen keskustaoikeiston kanssa tulee siitä, mistä pääomat rahastoon kasataan.  Kuva: Alexis HAULOT

Suomi voi olla tyytyväinen siihen, että meidän erityinen rajaongelmamme mainittiin erikseen. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että EU:n Venäjän vastaisen raja-alueiden tukemisesta ja elvyttämisestä vallitsisi yksimielisyys parlamenttiryhmien ja jäsenmaiden kesken.

EU:n maatalous sai komission vanhalta ja uudelta puheenjohtajalta kunnianpalautuksen. Hän vakuutti, että viljelijöiden kannattavuusongelmat ratkaistaan.

Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten pieneksi yhteinen nimittäjä kutistuu, kun vihreän siirtymän jatkoa ja maatalouden aseman parantamista sovitellaan yhteen. Maataloudelle voi tässä väännössä jäädä luu käteen.

Suomen hallitus vakuutteli pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla, että meidän metsäasiamme ei alkaneella EU-vaalikaudella jää jalkoihin. Metsäpohjainen biotalous on kuulemma nousemassa arvoon arvaamattomaan. Torstaina siitä ei Strasbourgissa kuultu mitään.

Laitaoikeiston vaalivoiton aiheuttamaa painetta von der Leyen purkaa kahdella tavalla: vihreä siirtymä ei enää ole etusijalla kaikessa, vaikka asetetuista tavoitteista ei tingitä ja maahanmuuttoa on tarkoitus ”hallita” entistä järeämmillä keinoilla.

Myös pakolaispolitiikassa konsensus saattaa sulaa. EPP:n oikea laita haluaa vetää tiukkaa linjaa. Demarit ja vihreät vastustavat. Renew horjuu välissä.

Manfred Weberin johtama EPP haluaa entistä tiukempaa pakolaispolitiikkaa, jotta äänestäjiä ei valu laitaoikeistolle. Kuva: Alexis HAULOT

Raikuvimmat aplodit Ursula von der Leyen keräsi Strasbourgissa ruoskiessaan rauhankyyhkynä Moskovaan Vladimir Putinin luo liidellyttä Unkarin pääministeri Viktor Orbánia. Ele oli väkevä, mutta se ei välttämättä muuta mitään.

EU:lta puuttuu varteenotettava vaihtoehto niille eurooppalaisille ja ukrainalaisille, jotka haluaisivat rauhaa kolme vuotta kestäneen sotimisen tilalle. Ukrainan kannalta siedettävä rauha saadaan aikaan vain niin, että EU-maat lisäävät sotilaallista tukeaan nopeasti ja massiivisesti. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että tällainen radikaali käänne olisi tulossa.

Strasbourgissa nähtiin, että Orbánin missiolla ja rauhaa toivovilla äänestäjillä on EU-parlamentissa puolestapuhujansa. Yllättävän moni meppi joko vastusti parlamentin Ukraina-kannanottoa tai äänesti tyhjää.