

Mahtiasemaansa kesäkuun EU-vaaleissa vahvistanut keskustaoikeistoryhmä EPP aikoo myös alkaneella vaalikaudella profiloitua eurooppalaisen maatalouden puolestapuhujana.
Näin vakuuttaa ryhmän kokenut maatalousvastaava, etelätirolilaisen viininviljelijäperheen vesa Herbert Dorfmann MT:lle Strasbourgissa. Hän jatkaa EPP:n vaikutusvaltaisena maatalouskoordinaattorina.
Parlamentin valiokuntapaikkojen jako ei kuitenkaan mennyt kokoomuksen kattopuolueen maataloussiiven toivomalla tavalla. EPP menetti kompromissiväännössä maatalousvaliokunnan puheenjohtajuuden laitaoikeiston ECR:lle- Tilalle tuli vetovastuu kansalaisoikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnasta. Viimeksi mainittua ei haluttu antaa oikeistoryhmälle.
Dorfmann, josta povattiin maatalousvaliokunnan puheenjohtajaa, ei salaa pettymystään.

”Toki olen pahoillani. Olisimme saaneet omaa politiikkaamme paremmin eteenpäin, jos puheenjohtajuus olisi ollut meillä.”
MT:n tietojen mukaan valiokuntaa vetäisi toisen kauden tsekkiläinen ECR-meppi Veronika Vrecionová. EPP:llä on kuitenkin jatkossakin vahva edustus valiokunnassa. Sen yli ei kävellä keskeisissä maatalouspäätöksissä.
Valiokuntapelin hävinnyt EPP vaatii Dormannin mukaan maatalouskomissaarin salkkua itselleen. MT:n tietojen mukaan ryhmä sen myös saa. Tämä lisää keskustaoikeiston painoarvoa EU:n lähivuosien maatalouspolitiikassa.
Italialaismepin mielestä on selvää, että komission pitää muuttaa maatalouslinjaansa radikaalisti. Se ei kuulemma kuitenkaan tarkoita vihreän siirtymän pysäyttämistä.
”Me kannatimme suurinta osaa vihreän siirtymän lainsäädännöstä päättyneellä vaalikaudella. Vastustimme vain silloin, kun kyse oli pelkästään vihervasemmistolaisen ideologian toteuttamisesta”, Dorfmann perustelee.
Hänen mukaansa näin tehtiin muiden muassa ”erittäin huonosti valmistellun” torjunta-aineasetuksen ja ennallistamisen kanssa. Ensiksi mainittu tyssäsi kokonaan, koska muut ryhmät eivät sulattaneet EPP:n ajamia muutoksia. Ennallistaminen meni lopulta läpi.
Asetus oli kaatumassa jäsenmaiden neuvostossa, mutta Itävallan ympäristöministeri käänsi yllättäen kelkkansa vastoin hallituksensa kantaa.
Sekä jäsenmaat että EU:n kauppakumppanit odottavat komissiolta edelleen ohjeita metsäkatoasetuksen soveltamisesta.
”Se oli eriskummallista. Asetus on nyt kuitenkin hyväksytty ja sen kanssa on elettävä. Olen silti varma, että lain toimeenpaneminen on erittäin vaikeaa. Meille tulee samanlaisia ongelmia kuin metsäkatoasetuksen kanssa”, Dorfmann varoittaa.
Sekä jäsenmaat että EU:n tärkeät kauppakumppanit odottavat komissiolta edelleen ohjeita vuoden lopussa voimaan astuvan asetuksen soveltamisesta.
”Se on yksi hölynpöly”, Dorfmann tuhahtaa ja kehottaa uutta komissiota luottamaan jatkossa enemmän jäsenmaiden maatalous- ja metsäosaamiseen, kun lainsäädäntöä valmistellaan.
Dorfmann lupaa pitää huolen siitä, että keväällä kapinoineiden viljelijöiden toimeentulohuoliin vastataan konkreettisesti myös alkavalla EU-vaalikaudella. Kevään myönnytykset eivät hänen mielestään riitä.

”Meidän pitää parantaa erityisesti nuorten viljelijöiden tilannetta”, hän linjaa.
Osa eurooppalaisista viljelijöistä näkee tulevaisuudessa synkkiä pilviä, kun EU:n jäseneksi pyrkivän Ukrainan massiivista maataloutta sulautetaan osaksi unionin tukijärjestelmää.
”Jotkut ovat sitä mieltä, että Ukrainan jäsenyys tekee lopun eurooppalaisesta maataloustuotannosta. Minusta se ei ole näin”, Dorfmann tähdentää.
”Me tarvitsemme Ukrainan maataloustuotantoa oman ruokaturvamme varmistamiseksi. Meidän pitää vain ajoissa lähteä ohjaamaan sikäläistä tuotantoa niin, että se vastaa Euroopan tarpeisiin ja tyydyttää eurooppalaista kysyntää”, hän jatkaa.
Dorfmann sanoo ymmärtävänsä hyvin niitä eurooppalaisia viljelijöitä, jotka äkämystyivät Ukrainan tuotteille myönnetystä tullivapaudesta.
”Se oli virhe eikä palvellut sen enempää Euroopan kuin Ukrainankaan etuja. Tätä yritimme maatalousvaliokunnassa korostaa. Oli aivan selvää, että halvat tuotteet eivät mene kolmansiin maihin, vaan jäävät EU-maihin ja sotkevat markkinoita.”