Myös Euroopan parlamentin vasemmistosiipeen tarvitaan metsien monipuolisen käytön puolestapuhujia

Euroopan parlamentti on valinnut uudet edustajansa seuraavalle viisivuotiskaudelle.

Moni tunnettu metsäasioita ajanut meppi ei jatka EU-parlamentissa. Siten myös metsäasiat etsivät uusia kiinnostuneita, kun metsänomistajille tärkeisiin ympäristö- ja maatalousvaliokuntiin nimetään uudet henkilöt. Järjestäytyminen alkaa heinäkuussa, ja vaikutusvaltaisista valiokunnista käydään kisailua.

Metsänomistajien kannalta myönteistä on, että maatalousvaliokunnassa monia merkittäviä näyttöjä kerännyt Elsi Katainen (kesk.) jatkaa tehtävissään. Hänen EU-ryhmässään Renew Europessa on monenkirjavaa edustajaa, mutta Katainen on onnistunut neuvottelemaan itselleen ryhmän sisällä vaikutusvaltaisia paikkoja.

Maaseudun kannalta tuttuja kasvoja ovat myös entinen meppi Merja Kyllönen (vas.), eduskunnassa metsäkirjauksia edistänyt Katri Kulmuni (kesk.) sekä edellisen kauden meppi Eero Heinäluoma (sd.). EU-parlamentin vasemmistoryhmät ovat katsoneet metsiä pitkälti suojelun kautta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ryhmään kuuluva meppi voisi tehdä omia itsenäisiä päätöksiään. Vaikka EU-ryhmällä olisi mepin kanssa eriäviä mielipiteitä metsistä, yksittäinen meppi voi nostaa käytäväkeskusteluissa ja muissa kahdenvälisissä tapaamisissa hänelle tärkeitä teemoja keskusteluun. Jos on valmis tekemään omannäköistä politiikkaa ilman, että seuraa oman EU-ryhmänsä linjaa, vaikuttavuutta voi kasvattaa kansallisesti tärkeissä asioissa. Metsänomistajien kannalta olisikin tärkeää, että myös vasemmisto- ja demariryhmissä olisi metsien monipuolisen käytön puolestapuhujia.

EU-parlamentin suurin ryhmä EPP on nostanut perinteisesti agendalleen metsäasioita. EPP-ryhmäläiset ovat viime vuosina napanneet vaikutusvaltaisia paikkoja niin valiokunnissa kuin metsälainsäädäntöjen raportoijinakin. Vaikka uusien suomalaisten EPP-edustajien osaaminen painottuu nyt vahvasti turvallisuuspolitiikkaan, suomalaisten EPP-meppien joukosta tulisi löytyä myös metsäasioiden puolustajia. Jos suomalaiset eivät osallistu aktiivisesti EPP:n sisäiseen metsätyöhön, päätöksiä tehdään muiden maiden kesken, mikä voi vinouttaa keskustelua metsistä ja niiden käytöstä.

Metsänomistajien kannalta paljon on kiinni siitä, kuinka vaikutusvaltaisia tehtäviä mepit saavat. Koska monella suomalaismepillä on kokemusta korkeista poliittisista viroista, he voivat saada myös EU-parlamentissa tärkeitä tehtäviä. Yksin ei kuitenkaan pääse pitkälle. Vanhoja sekä uusia kumppaneita tarvitaan, jotta emme jää metsäasioissa alakynteen. Kiinnostavaa on, että tällä kertaa EU-puoluekartalla kymmenen prosenttia mepeistä on EU-ryhmien ulkopuolelta, ja he voivat toimia sekä oikeisto- että keskusta-vasemmistokoalition kanssa.

Osa viime EU-parlamentin kaudella alkaneista metsäaloitteista jatkaa kulkuaan uudessa parlamentissa. Metsien monitorointiasetus, joka vaikuttaa siihen, millaista dataa komissiolle luovuttaisiin metsistä, jatkuu uusien meppien kesken, sillä toinen aiemmin aiheen parissa työskennellyt meppi ei tullut valituksi uudelleen. Metsäalan puolestapuhuja, ruotsalainen Emma Wiesner jatkanee asian parissa, mutta toinen asiasta vastannut sosiaalidemokraatti Juozas Olekas korvataan. Tämä on esimerkki siitä, että metsäasioista kiinnostuneille mepeille avautuu lähiaikoina vastuullisia ovia, jotka olivat viime EU-parlamenttikaudella suljettuja. Tämä vaatii aktiivisuutta ja verkostoitumista.