EU-komissiossa hämmästellään suomalaisten metsä-änkyröintiä − ”Mitään maata ei ole kuultu mistään asiasta niin pitkään ja perusteellisesti”

EU-komission esitys metsistä kerättävää tietoa koskevista pykälistä vuodettiin julkisuuteen viime viikolla. Metsänomistajien edunvalvojien tuomio oli tyly: esitystä pidettiin röyhkeänä yrityksenä päästä valvomaan jäsenmaiden metsätaloutta.

Brysseliin lähetettiin kitkerät terveiset, koska metsänomistajia kuunneltiin valmistelussa huonosti, jos ylipäätään kuunneltiin.

Komission Berlaymont-päämajassa näitä moitteita hämmästeltiin MT:n tietojen mukaan jo silloin kaikilla tasoilla, myös kaikkein korkeimmalla.

Lopullinen esitys julkaistiin tiistaina. Asetelma ei muuttunut, vaikka esitykseen tehtiin muutoksia.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pysyi kannassaan: komission ensisijaisena tavoitteena on kerätyn metsävaratiedon pohjalta valvoa metsätalouden harjoittamista jäsenmaissa.

Esityksen laatijat korostavat, että seurannan avulla voidaan vahvistaa metsien kykyä kestää ilmastonmuutoksen seurauksia. Mäki-Hakolan mielestä lainsäädäntö, jolla haalitaan metsäomistajalle kuuluvaa tietoa, on uhka, ei mahdollisuus.

Sekä metsäteollisuus että metsänomistajat peräänkuuluttavat EU-komissiolta tarkempaa tietoa siitä, mihin metsistä kerättävää yksityiskohtaista tietoa lopulta tulevaisuudessa käytetään. Kuva: Hanne Manelius

MTK:n asiantuntija Maria Pohjala säestää. Hänen mukaansa asetusehdotus ei anna tarpeeksi selkeää kuvaa siitä, mihin ja miten kerättyä tietoa tulevaisuudessa käytetään.

Suomen hallituksen taholta on annettu ymmärtää, että alkukesästä lähtien keskusteluyhteys Ursula von der Leyenin johtamaan komissioon olisi parantunut nimenomaan metsäasioissa. MTK:n edustajien mielestä ainakaan monitorointiesityksestä ei löydy merkkejä kovakorvaisuuden loivenemisesta.

Myös metsäteollisuuden edunvalvojat ovat huolissaan siitä, että komissio pyrkii syynäämään suomalaisten metsien tilaa hyvin yksityiskohtaisesti eikä kerro suoraan, miksi.

MT:n tavoittamat komissiolähteet vetävät muutaman kerran henkeä ennen kuin vastaavat kritiikkiin. Heillä ei ole valtuuksia kommentoida asiaa omilla nimillään.

Tämän lakiesityksen valmistelussa ”Suomea on kuultu huolella, pitkään ja perusteellisesti”, korkean tason kokenut virkahenkilö tuhahtaa. Hän sanoo, ettei muista mitään vastaavaa, mistään asiasta, minkään muun maan kohdalla.

Toinen komissiolähde vakuuttaa itse komission puheenjohtajan pitäneen huolta siitä, että esityksestä siivotaan pois Suomen ja Ruotsin kannalta hankalia asioita.

Lähteen mukaan ”kollegoiden” into varata aikaa Suomen ongelmien perkaamiseen hupenee, jos palaute on aina yhtä kielteistä.

Tämän voi tulkita varoitukseksi. Brysselin lainsäädäntökoneistossa aletaan kyllästyä suomalaisten tapaan tehdä metsiin liittyvää vaikuttamistyötä.

Siitä taas saattaa seurata, että jo muutenkin nihkeästi sujuva ennakkovaikuttaminen vaikeutuu entisestään. Vaikka komissaarit ensi kesän EU-vaalien jälkeen vaihtuvat, virkakoneiston avainpaikoilla pyörivät samat ihmiset, joihin kärhämöinti jättää vääjäämättä jäljen.

Osapuolten erilaiset näkemykset monitorointiesityksestä ja sen valmistelusta ovat puolin ja toisin varmasti perusteltuja. Niistä kuitenkin kuultaa myös läpi suomalaisen metsätalouden ja EU-komission välinen epäluottamus.

Koko Brysselin lainsäädäntökoneistoon ja aivan erityisesti komissioon on iskostunut käsitys, jonka mukaan suomalaiset tuhoavat arvokkaat metsänielunsa nopeasti, jos mitään ei tehdä. Suomessa taas ollaan vakuuttuneita siitä, ettei komissiossa ymmärretä metsätaloudesta mitään ja siksi metsien talouskäyttöä halutaan ajaa alas.

Suomalaisten metsänomistajien suurin pelko on se, että komissio on monitorointilainsäädännöllä luomassa yksityiskohtaista valvontajärjestelmää talousmetsien käyttöä rajoittavan uuden lainsäädännön tueksi. Kuva: Hanne Manelius

Tilannetta mutkistaa se, että ympäristöjärjestöjen näkemykset tuntuvat edelleen tarttuvan komission esityksiin herkemmin kuin metsätalouden harjoittajien. Näin on suomalaisten edunvalvojien mielestä käynyt myös monitorointiesityksessä.

Epäluottamuksen hälventäminen ei ole helppoa.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mielestä tilanne korjaantuisi, jos komissioon saataisiin lisää suomalaisia metsäosaajia lisäämään ymmärrystä ja ajamaan suomalaisen metsätalouden asiaa.

MT:n komissiolähteet suhtautuvat ajatukseen varauksellisesti.

Metsäosaamisesta on pulaa. Se myönnetään. Mutta pelkällä kansallisten etujen ajamisella ei komission valmistelutyössä kuulemma pitkälle pötkitä.

”Sellaisille johtaville virkahenkilöille, jotka nostavat oman maan edun kaikessa kaiken muun edelle lähinnä naureskellaan”, eri pääosastoilla toiminut keskieurooppalainen komissiolähde sanoo.

Hänen mukaansa tällaisista kansallisista sankareista on kyllä vuosien varrella nähty räikeitäkin esimerkkejä, mutta ne ovat olleet enemmän säännön vahvistavia poikkeuksia.