• Kurvisen mielestä porvarihallitus voisi kyetä hyvään metsäpolitiikkaan – tosin komissio pyrkii rajoittamaan jäsenmaiden vaikuttamiskykyä

    ”Meidän pitää miettiä, mihin paukkuja kannattaa pistää”, MMM:n metsäneuvos muistuttaa.
    Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komissaari Frans Timmermans tutustui viime kesänä metsänomistaja Ralf Wickströmin metsään Sipoossa. Vierailua isännöi ministeri Antti Kurvinen.
    Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komissaari Frans Timmermans tutustui viime kesänä metsänomistaja Ralf Wickströmin metsään Sipoossa. Vierailua isännöi ministeri Antti Kurvinen. Kuva: Jarno Mela
    Metsä|Metsäpolitiikka
    8.5.202320:30
    Jukka Hämäläinen

    Hallitusneuvotteluja käyvillä puolueilla saattaa olla intohimoja reivata metsäpolitiikkaa viime aikoja suomalaisvetoisemmaksi. Osin tähän on mahdollisuuksia – osin ei.

    ”Perussopimuksien mukaan EU:n komissiolla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikassa ja -taloudessa, mutta ympäristö-, ilmasto-, luonnonsuojelu- ja energiapolitiikassa sillä on. Tätä kautta EU hiippailee metsäasioihin”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kuvailee.

    Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvoksen Erno Järvisen mukaan monet metsiin liittyvät EU:sta tulevat asiat ovat tällä hetkellä aika pitkällä valmisteluprosessissa.

    ”Meidän pitää täällä miettiä, mihin paukkuja kannattaa pistää. Yksityiskohtiin vaikuttaminen ja niiden tulkinta vie valtavasti ministeriön virkakunnan työaikaa”, hän perustelee.

    Joihinkin asioihin taas Suomi voi pystyä vaikuttamaan soveltamista koskevissa neuvotteluissa. Tällainen on esimerkiksi naudanlihantuotantoa ja puutuotteita sivuavan EU:n metsäkatoasetuksen täytäntöönpano, jonka yksityiskohtien tulkintaa työstetään parhaillaan.

    ”Suomen tulisi nyt keskittyä vaikuttamaan tulevan komission työhjelmaan, kun sellaista ryhdytään ensi vuoden EU-vaalien jälkeen laatimaan. Siellä tehdään lähivuosien tärkeimpiä linjauksia myös metsäkysymysten näkökulmasta”, Järvinen tähdentää.

    Kurvinen on täysin samaa mieltä komission työohjelman merkittävyydestä.

    ”On tärkeää vastustaa komission laajentuvaa valtaa. Varsinkin nykyinen komissio on pyrkinyt sekaantumaan metsäasioihin. Tämä on ollut jatkuvaa vääntöä ja prosessia”, väistyvä maa- ja metsätalousministeri huokaisee.

    Kurvinen toivoo, että Suomessa olisi jatkossa voimakkaampi kansallinen yksimielisyys metsäasioissa.

    ”Toivon, että Säätytalolta tulee sellaisia linjoja, joita keskusta oppositiosta voisi tukea. Edellisen hallituksen ongelmat metsäasioissa liittyivät vasemmistoliittoon ja vihreisiin. Kaikki muut puolueet ovat olleet järkevällä linjalla”, Kurvinen toteaa.

    Järvisen mukaan EU:sta tulleita ja parhaillaan käsiteltävänä olevia metsäaloitteita ovat ennallistamisasetusehdotus, taksonomian ilmastokriteerit, taksonomian tulevat monimuotoisuuskriteerit, tuleva maaperälainsäädäntöehdotus, tuleva metsien monitorointi -lainsäädäntöehdotus ja vanhojen metsien määrittely.

    Lisää aiheesta
    • Maa- ja metsätalouspöydän kansanedustajat ovat puheenjohtaja Jenna Simula, Janne Heikkinen, Markku Eestilä ja Juha Mäenpää.

      Politiikka | Näissä käsissä ovat seuraavan hallituksen maa- ja metsätalousasiat ‒ mukana kirjavaa väkeä ja pitkän linjan taustavaikuttajia

    • Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kommentoi maa- ja metsätaloutta lyhyesti aamulla.

      Politiikka | Petteri Orpo Säätytalolla: Metsien talouskäyttö aivan välttämätöntä, omaisuudensuojasta huolehditaan – ”Käännetään kehitys niin, että nuoret jatkavat tilan pitämistä”

    • Vihreät suojelisivat luonnontilaiset metsät, suot ja vesistöt. Vasemmistoliitto suojelisi ”vanhat arvometsät” välittömästi.

      Metsäpolitiikka | MT perkasi vaaliohjelmien metsälinjaukset – nämä puolueet vaativat lisää rajoituksia hakkuille

    Oikaisu 8.5. klo 20:37: Toisin kuin jutussa aiemmin mainittiin, Antti Kurvinen on maa- ja metsätalousministeri, ei ympäristöministeri.
    Artikkelin aiheet
    metsäpolitiikka
    EU-politiikka
    Antti Kurvinen
    Erno Järvinen
    komission työohjelma
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin