• MT perkasi vaaliohjelmien metsälinjaukset – nämä puolueet vaativat lisää rajoituksia hakkuille

    Osa puolueista pitäisi lainsäädännön nykyisellään ja luottaisi metsänomistajien harkintakykyyn. Vaaliohjelmissa on silti paljon myös yksityiskohtiin meneviä konkreettisia linjauksia.
    Vihreät suojelisivat luonnontilaiset metsät, suot ja vesistöt. Vasemmistoliitto suojelisi ”vanhat arvometsät” välittömästi.
    Vihreät suojelisivat luonnontilaiset metsät, suot ja vesistöt. Vasemmistoliitto suojelisi ”vanhat arvometsät” välittömästi. Kuva: Kari Lindholm
    Metsä|Metsäpolitiikka
    10.3.202307:00
    Jukka Hämäläinen

    SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kirjanneet metsälain uudistamisen vaaliohjelmiinsa.

    ”Metsälakiin tulee palauttaa vaatimus tietystä nykyistä suuremmasta iästä tai järeydestä, ennen kuin metsän voi kaataa”, vasemmistoliitto vaatii.

    Nykyisen metsälain mukaan omistaja saa uudistaa metsänsä silloin, kun haluaa.

    Vasemmistoliiton mielestä maanomistajille pitää myös luoda taloudellinen kannustin pidentää metsän kiertoaikaa.

    SDP haluaa, että metsälaki vastaa ilmasto- ja monimuotoisuushaasteisiin. Vihreät pitävät tärkeänä, että monimuotoisuutta ja hiilinieluja vahvistetaan myös talousmetsissä.

    Metsälain uudistustarpeen nosti esille pääministeri Sanna Marin (sd.) MT:n haastattelussa (1.3.). Luonnonvarakeskus tekee parhaillaan ilmastoarviointia metsälaista, joka uudistettiin viimeksi vuonna 2014. Silloin ilmastoasiat eivät olleet niin pinnalla kuin nyt.

    SDP haluaa, että metsälaki vastaa ilmasto- ja monimuotoisuushaasteisiin.

    Kokoomus, kristillisdemoraatit, SDP ja vasemmistoliitto haluavat jatkaa Helmi- ja Metso-ohjelmia ja varmistaa niiden rahoituksen. Vihreät vaativat vähintään kaksinkertaistamaan luonnonsuojelun rahoituksen vaalikaudella.

    Vihreät suojelisivat luonnontilaiset metsät, suot ja vesistöt. Vasemmistoliitto suojelisi ”vanhat arvometsät” välittömästi.

    Vihreät hoputtavat löytämään tehokkaat ja oikeudenmukaiset ratkaisut, jotta hakkuut voidaan vähentää kestävälle tasolle. Vasemmistoliitto vaatii hakkuille ”ekologisesti kestävät ylärajat valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla”.

    Keskusta uskoo, että suomalainen kestävä metsänhoito pystyy nykyiselläänkin yhdistämään metsän erilaiset käyttötarpeet.

    ”Keskusta luottaa yli 600 000 suomalaiseen metsänomistajaan. He ovat avainasemassa biotalouden vahvistamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. He osaavat tehdä järkeviä metsänhoito- ja käyttöpäätöksiä ilman pakkoja, kieltoja ja EU:n ylenmääräistä sääntelyä.”

    Keskusta ei hyväksy muutoksia, joilla metsien kestävää käyttöä rajoitetaan. Puolue pyrkii varmistamaan maanomistajien oikeuden omaisuuteensa.

    Keskusta luottaa yli 600 000 suomalaiseen metsänomistajaan.

    Liike Nyt edellyttää, että ”hakkuiden tasot voidaan pitää nykyisellään.” RKP haluaa ”edistää aktiivista metsätaloutta, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää”.

    Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset tähdentävät, ettei EU:lle pidä antaa valtaa luoda yhteistä metsäpolitiikkaa.

    Kristillisdemokraatit muistuttavat, ettei Suomi saa joutua vauraimpien Euroopan maiden energiapolitiikan virheiden maksajaksi:

    ”Metsistämme ei saa tulla Keski-Euroopan teollisuuden kompensaatioreservaatti.”

    Perussuomalaiset linjaavat, että Suomessa tulee Ruotsin oikeistohallituksen tapaan kytkeä ympäristöasiat läheisemmin muuhun politiikkaan. Puolue siirtäisi ympäristöasiat maa- ja metsätalousministeriöön.

    ”Ympäristöministeriön idealistiset linjaukset ovat saaneet liian suuren painoarvon”, perussuomalaiset toteavat.

    Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset tähdentävät, ettei EU:lle pidä antaa valtaa luoda yhteistä metsäpolitiikkaa.

    Keskusta rukkaisi omaisuudensuojaa lunastuslain uudistuksella: ”Maanomistajien neuvotteluasemaa pitää parantaa ja korvaukset maksaa maan todellisen arvon mukaisesti.”

    Keskusta edistäisi luonnonhoitoon ja ennallistamisiin kannustavia markkinamalleja, kuten virkistys- ja luontoarvokauppaa. EU:n olisi hyväksyttävä metsäpohjaisten ja muiden kestävien biojakeiden energiakäyttö eikä bioenergian verotusta saisi laajentaa.

    SDP:n mukaan Suomi tarvitsee kansallisen soiden ennallistamisohjelman, joka olisi tehokas tapa kohdentaa luonnonsuojelurahoja maakuntiin.

    Vasemmistoliiton mielestä avohakkuumetsätalouden tukeminen metka-kannustinjärjestelmän kautta tulee lopettaa ja tukea se sijaan jatkuvaa kasvatusta.

    Lisää aiheesta
    • Uudistushakkuut tehdään nykyisin järeämmissä metsissä kuin muutama vuosi sitten.

      Metsänhoito | Metsät uudistetaan aiempaa järeämpinä – nyt on palattu metsälain uudistamista edeltävän ajan hakkuiden läpimittoihin

      Tilaajalle
    • Usein toistettu esimerkki pelisilmän puutteesta on aggressiivinen, pakkokeinoilla uhkaava yksityismetsien suojelu.

      Metsäpolitiikka | Metsäpolitiikka on peliä, jossa vastapuolen reaktiot kannattaa huomioida ja pelimerkit lisääntyvät odottamalla

      Tilaajalle
    • Metsäpolitiikka | Mikael Pentikäinen: Metsät ovat liian arvokas asia kenenkään identiteettipolitiikalle

    • Puolueista puun polton verotuksen valmistelua kannattavat vihreät, sdp, rkp ja vasemmisto.

      Politiikka | ”Hakkuita rajulla kädellä liian nuorena”, ”tarkistettavaa puun hinnoittelussa”– puolueet löysivät metsien käytöstä paljon mätää

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    vaaliohjelmat
    metsäpolitiikka
    metsälaki
    hakkuut
    puolueet
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin