”Hakkuita rajulla kädellä liian nuorena”, ”tarkistettavaa puun hinnoittelussa”– puolueet löysivät metsien käytöstä paljon mätää

Vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo näkee hakkuiden hillitsemisen tarpeellisena, sillä hänen mielestään metsiä on hoidettu väärin ”hakkaamalla liian rajulla kädellä ja liian nuorena”.

Hän uudistaisi metsälakia muun muassa niin, että määrättäisiin jälleen, minkä ikäistä tai kuinka järeää puustoa saa päätehakata.

”Hakkuita pitää laskea ja vanhat metsät suojella”, Ohisalo totesi Suomen ilmastopaneelin järjestämässä päättäjien luonto- ja ilmastotentissä torstaina Helsingissä. Puolueiden edustajat pistettiin pohtimaan, miten maankäytön hiilinielu saadaan nostettua EU-sitoumusten edellyttämän suuruiseksi sekä pysäytettyä luontokato vuoteen 2030 mennessä.

Ohisalo ottaisi pikimmiten käyttöön maankäytön muutosmaksun, jolla varmistettaisiin, että metsäkadon aiheuttamisen joutuu korvaamaan.

Kukaan muiden puolueiden edustajista ei kiirehtinyt vastustamaan maankäyttömaksua.

Vasemmistoliiton kansanedustajan Mai Kivelän mielestä yhteiskunnalla on täysi oikeus asettaa hakkuille kestävät rajat:

”Ilmastopaneeli on tuonut esille, että maltillinenkin hakkuumäärän laskeminen edistäisi merkittävästi Suomen ilmastotavoitteen 2035 saavuttamista.”

Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen painottaa, että metsätalouden tuoton lievää supistumista hakkuita maltillistamalla pitää peilata vuoteen 2026. Tällöin hiilinielun mahdollinen alijäämä edellyttää merkittäviä julkisen vallan investointeja taakanjakosektorilla.

Kansakunnalle tulee luultavasti halvemmaksi vähentää hakkuita kuin tiristää lisää päästövähennyksiä esimerkiksi liikenteestä.

Hakkuiden vähentäminen 1 miljoonalla kiintokuutiolla kasvattaa metsämaan hiilinielua 1,5 miljoonaa tonnia.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen keskittyisi parantamaan metsien kasvua lannoittamalla sekä selvittämään, miten Pohjois-Suomen kuivien mäntykankaiden kasvu saataisiin viriämään.

Mykkänen vauhdittaisi hiilidioksidin talteenottoa tehtaiden ja voimaloiden piipuista jopa talteenottolailla.

Ilmastopaneelin Ollikainen huomauttaa, etteivät hiilidioksidin talteenotto tai metsien kasvun kiihdyttäminen ole riittävän nopeita keinoja hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamiseksi:

”Maaperäpäästöjä pitää saada alas niin paljon kuin pystytään.”

SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mielestä metsäteollisuuden ongelma on matala jalostusarvo:

”Investointitaso suhteessa liikevaihtoon on ollut pientä hyvin pitkään. Jalostusarvon nosto vähentäisi paineita hakkuiden kasvattamiseen.”

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz näkee, että nykyinen metsäteollisuuden ansaintalogiikka ajaa muun muassa tekemään liian järeitä harvennuksia ja vaihtoehtojen puuttuessa myymään puuta polkuhintaan.

”Tuotu kuitupuu satamassa maksaa 70 euroa kuutiolta, kun kotimaassa se maksaa 30 euroa kuutiolta tienvarressa. Jotain tarkistamista olisi kotimaan markkinoissa”, Adlercreutz sanoo.

Keskustan kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen haluaa säilyttää metsänomistajilla oikeuden päättää itse, haluaako käydä kauppaa puusta vai hiilinieluista.

Kososen mukaan vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelman ja ennallistamista rahoittavan Helmi-ohjelman suosio kielii siitä, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita vaihtoehtoisista tulonlähteistä, kuten hiilipörssistä.

Professori Ollikainen huomauttaa, että vapaaehtoisen suojelun ohjelmissa on paljon kehitettävää. Mukaan pitäisis saada esimerkiksi tarhjouskilpailu, jossa mukana olisi monimuotoisuuden lisäksi hiili:

”Silloin annetulla rahalla saavutettaisiin merkittävästi parempi lopputulos. Saataisiin suojeltua ainakin metsät, jotka ovat sekä muonomuotoisuuden että valtavan hiilivaraston kannalta arvokkaimpia.”

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz

Vaalipaneelissa kävi ilmi, että perussuomalaisia lukuunottamatta puolueet ovat valmiita sitoutumaan siihen, että myös Etelä- ja Keski-Suomen metsistä suojellaan tiukasti 10 prosenttia.

”Jos metsähallitus toimisi niinkuin pitää, valtion omistamat vanhat metsät olisi jo suojeltu”, vasemmistoliiton Kivelä huomauttaa.

”Lisäksi valtion mailla on suora mahdollisuus linjata, että paljonko, mitä ja miten hakataan”, Kivelä jatkaa.

Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho komppaa, että tiukan suojelun kohdistaminen ensisijaisesti valtion maille olisi helpompaa kuin yksityismaille.

Ilmastopaneeli verottaisi puun ensisijaista polttoa yli 20 megawatin suuruisissa voimalaitoksissa ja esittää, että seuraava hallitus alkaa valmistella polttoveroa.

Ilmastopaneelin mukaan kaikesta metsistä poistetusta puusta yli puolet päätyy tällä hetkellä polttoon, eikä lainsäädäntö rajaa, millaista puuainesta päätyy polttokattiloihin. Venäjän tuonnin tyssättyä myös ainespuuta on päätynyt maltillisesti polttoon.

Puolueista puun polton verotuksen valmistelua kannattavat vihreät, sdp, rkp ja vasemmisto.

Kokoomuksen Mykkänen ei kannata polttoveroa toistaiseksi, koska iso osa kaupungeista on investoinut vastikään turpeen ja kivihiilen polton korvaamiseen puulla. Niille on liian kova isku, jos heti lätkäistään vero päälle.

Mykkäsen mukaan kokoomus kuitenkin kannattaa poltettavista energialähteistä luopumista pidemmällä aikavälillä.

Katso tästä tallenne Suomen ilmastopaneelin järjestämästä vaalitentistä.