Saksa ja Puola aiheuttavat lähes puolet EU-alueen energiapäästöistä – miten suuri osuus Suomen päästöillä on?

Hiilinielut nousivat koko kansan kiinnostuksen kohteeksi viimeistään silloin, kun selvisi, että Suomen maankäyttösektori muuttui vuonna 2021 päästöjen lähteeksi.

Hiilinielujen lisäksi huomiota tulisi kiinnittää päästöihin: Millainen osuus Suomella on EU-alueen päästöjen aiheuttajana ja hiilen sitojana ja mistä löytyvät EU:n suurimmat päästöt?

Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2021 EU-alueen hiilidioksidipäästöistä 34 prosenttia tuli tuotannosta ja 31 prosenttia energiasta. Energiapäästöistä lähes puolet, 49,5 prosenttia, on peräisin Saksasta ja Puolasta. Kaikista EU-alueen päästöistä maiden energiapäästöt kattavat 15,4 prosenttia.

Saksa ja Puola kuuluvatkin EU:n energiapäästöjen jättiläisiin. Niiden lisäksi kärkeen mahtuvat Ranska, Espanja, Italia ja Hollanti.

27 EU-maan vertailussa Suomen päästöt ovat 10. pienimmät. Kaikkein pienimmät päästöt ovat Maltalla.

Saksan kumulatiiviset hiilidioksidipäästöt vuosilta 2012–2021 olivat 6 269 miljoonaa tonnia. Päästöt olivat yli kaksi kertaa suuremmat kuin kakkossijaa pitävällä Puolalla.

Maankäyttösektorin kumulatiiviset nielut vuosilta 2011–2020 olivat 199 miljoonaa tonnia. Keskimäärin tuon aikavälin nielut ovat 19,9 miljoonaa tonnia vuodessa. Saksan maankäyttösektorin hiilinielutavoite vuonna 2030 on 30,8 miljoonaa tonnia.

Toiseksi suurimmat päästöt tulivat Puolasta. Siellä kumulatiiviset päästöt olivat 2817 miljoonaa tonnia ja nielut noin 349 miljoonaa tonnia, eli keskimäärin 34,9 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuoden 2030 hiilinielutavoite on 38,1 miljoonaa tonnia.

EU:n pienipäästöisimmässä maassa Maltalla kumulatiiviset päästöt olivat vain 18 miljoonaa tonnia. Nielut olivat nollassa. Maltan vuotuisten hiilinielujen tulisi olla 2 miljoonaa tonnia vuonna 2030.

Suomessa vuosien 2012–2021 päästöt olivat 423 miljoonaa tonnia ja vuosien 2011–2020 nielut noin 177 miljoonaa tonnia. Vuotuiset hiilinielut ovat keskimäärin 17,7 miljoonaa tonnia.

EU:n päästöjätteihin verrattuna Suomen kumulatiiviset päästöt ja nielut ovat huomattavasti lähempänä toisiaan.

Suomelle jyvitetty vuotuinen hiilinielutavoite vuonna 2030 on 17,8 miljoonaa tonnia, mikä ei ole kovin kaukana vuosien 2011–2020 keskiarvosta. Maankäyttösektorin hiilinielu kuitenkin aiheutti vuonna 2021 lähes miljoonan tonnin päästöt ja tavoitteen saavuttaminen karkasi kauemmas.

Suomen ilmastopaneeli arvioi, että Suomen hiilinielutavoite saattaa jäädä aiemmin pelättyä vähäisemmäksi, kun Luonnonvarakeskuksen laskutavan muutos saadaan mukaan laskelmiin. Ilmastopaneelin mukaan nielu saattaa pienentyä jopa 11,7 miljoonaan tonniin.

Saksan valtavaa osuutta EU-alueen päästöjen aiheuttajana selittävät maan runsas väkiluku ja fossiilisten energianlähteiden käyttö: Vuonna 2021 43 prosenttia maan energiasta oli peräisin fossiilisista lähteistä. Saksa on väkiluvultaan EU:n suurin ja pinta-alaltaan neljänneksi suurin maa.

Kun päästöt suhteuttaa maan väkilukuun, Puola ja Hollanti sekä Luxemburg, Irlanti ja Tanska nousevat Saksan edelle.

Puolassa fossiiliset polttoaineet ovat tärkeä energian lähde. 83 prosenttia vuoden 2021 energiasta oli peräisin fossiilisista polttoaineista. Niiden runsaan käytön takia ei ole ihme, että Puola nousee päästöjen aiheuttajien kärkipäähän.

Myös Hollannissa hiilidioksidipäästöt ovat seurausta fossiilisten polttoaineiden, kuten maakaasun, öljyn ja hiilen, käytöstä, joskin hiilen osuus on laskenut viime vuosina. Vuonna 2021 fossiilisten polttoaineiden osuus energiasta oli 63 prosenttia.

Pienen maan suuret päästöt eivät suinkaan ole uusi ilmiö. Hollantilainen tuomioistuin päätti viime vuosikymmenellä, että hallituksen on leikattava päästöjä aiempia suunnitelmia nopeammin.

Tavoitteena oli vähentää päästöjä ainakin 25 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus vuonna 2021 oli 34,3 prosenttia ja Suomen osuus EU-alueen päästöistä oli 1,3 prosenttia.

Suomen omien hiilineutraaliustavoitteiden kannalta hiilinielujen kasvattaminen on tärkeää siinä missä päästöjen vähentäminenkin. Päästöistä ja nieluista kertovien tilastojen perusteella monet EU-maat tarvitsisivat vähintään yhtä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita kuin Suomi.

Eurooppa-neuvoston mukaan EU:n osuus maailman päästöistä on vain kahdeksan prosenttia ja pienenemässä. Siksi kansainvälisten ilmastotoimia on tärkeää tehdä kaikkialla.