Ilmastopaneelin väläyttämälle puunpolton verotukselle tyrmäys Bioenergia ry:ltä: ”Puu on ainoa keino päästä nopeasti irti fossiilisista”
Ilmastopaneelin esittämä vero koskisi puupohjaisen biomassan ensisijaisesta poltosta vapautuvaa hiilidioksidia polttolaitoksissa, joiden teho on 20 megawattia tai sitä suurempi.Tilaajalle
Ilmastopaneelin ehdottaman puun polton verottamisen piiriin kuuluvia 20 megawatin tai sitä suurempia polttolaitoksia on Suomessa arviolta 50–100. Kuvassa Kuopion Enegian Haapaniemen energialaitos. Kuva: Petri JauhiainenSuomen ilmastopaneeli julkaisi keskiviikkona suuntaviivat ilmastotoimien tehostamiseksi. Niihin kuuluu laaja listaus toimia muun muassa hiilinielujen lisäämiseksi, vetytalouden vauhdittamiseksi ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi.
Yhtenä keinona Ilmastopaneeli esittää puun polttamiselle uutta veroa. Vero koskisi puupohjaisen biomassan ensisijaisesta poltosta vapautuvaa hiilidioksidia polttolaitoksissa, joiden teho on 20 megawattia tai sitä suurempi.
Verotus ohjaisi puuta nykyistä tarkemmin metsäteollisuuden käyttöön sekä pieniin polttolaitoksiin. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson ei pidä ehdotusta hyvänä.
”Aika huono signaali tilanteessa, jossa halutaan irti fossiilitaloudesta ja energiakriisi on päällä. Useimmissa tapauksissa puu on kuitenkin ainoa keino päästä nopeasti irti fossiilisista.”
Suurten voimalaitosten puunpolton verottaminen nostaisi Fredrikssonin mukaan etenkin kaukolämmön hintaa, sillä puu on yleisin polttoaine kaukolämpöverkossa.
Suomessa 20 megawatin tai sitä suurempia polttolaitoksia on arviolta 50–100.
”En keksi yhtään kaupunkia, joka ei tulisi verotuksen piiriin. Vähintään keskikokoisten ja myös pienempien kaupunkien kaikki lämpölaitokset olisivat mukana.”
Puun polton verottaminen tuntuisi rajusti esimerkiksi Helsingissä, joka on lisännyt puupohjaisen biomassan käyttöä päästääkseen irti kivihiilestä.
”Kuulopuheiden perusteella trilogit ovat umpisolmussa.” Tage Fredriksson
Vaikka fossiiliset päästöt ovat vähentyneet ennakoitua nopeammin, eivät Suomen nykyiset toimet Ilmastopaneelin mukaan riitä EU:ssa sovittujen nielutavoitteiden saavuttamiseen vuonna 2030.
EU pyrkii niin ikään omalla lainsäädännöllään ehkäisemään ainespuun ajautumista polttoon.
Parlamentin syksyllä tekemän linjauksen mukaan metsästä hakattu tai korjattu primäärinen biomassa luetaan uusiutuvan energian tavoitteeseen vain vuosien 2017–2022 keskimääräisen käytön osuudella. Rajoitus koskee kuitenkin vain 7,5 megawatin ja sitä suurempia laitoksia.
Sekundaarinen biomassa eli metsäteollisuuden sivuvirrat lasketaan sen sijaan aina uusiutuvaksi energiaksi.
Uusiutuvan energian direktiivin kolmikantaneuvotteluita on käyty tänä vuonna, mutta tilanne näyttää hankalalta.
”Kuulopuheiden perusteella trilogit ovat umpisolmussa. Nyt jo puhutaan, että valmistuuko tämä edes Ruotsin kauden aikana.”
Fredriksson korostaa, että direktiivi ei sinällään rajoita puun käyttöä vaan ohjaa enemmän mielikuvia. Hänen mielestään EU:n esitys puujakeiden jakamisesta eri kasteihin antaa kuitenkin huonon signaalin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
